Neljäs tassunaskel on tassahdus makujen maailmaan

Maku on totuttu liittämään lähinnä maku- ja hajuaistin keskinäiseen yhteistyöhön, mutta tosiasiassa maku muodostuu kaikkien aistien yhteistoiminnasta.

Neljäs tassunaskel tietoisen läsnäolon kissamaisella tassuttelun polulla on makujen tietoinen havainnoiminen. Maut ja maistaminen ovat iso osa elämäämme vaikka emme sitä aina tule ajatelleeksi. Liian usein maut hukkuvat muun aisti-informaation sekaan.

Eri ihmisille eri aistimukset ovat tärkeitä ja jopa ratkaisevia maistamisessa ja makukokemuksen viimeistelyssä. Esimerkiksi jotkut kokevat ruuan tunnun suussa erityisen voimakkaana ja ratkaisevana makukokemuksen osatekijänä – esimerkiksi kiisselin on oltava samettista . Toiset taas kokevat erityisen voimakkaana tekijänä ruuan pureskelusta lähtevän äänen – näkkäri ei maistu näkkäriltä jos se ei rousku rapeasti!

Kaikki me varmaan tiedämme, että maku- ja hajuaisti toimivat läheisesti yhteistyössä ja esimerkiksi tukkoinen nenä aiheuttaa sen, että ruoka on mautonta. Makukokemus ei kuitenkaan muodostu pelkästään haju- ja makuaistin yhteistyönä, vaan maun kokemiseen osallistuvat kaikki aistimme. Usein ensimmäinen makua enteilevä aistimus on ruuan tuoksu, sitten tulee sen ulkonäkö, sen jälkeen tuntoaisti kokee ruuan tunnun suussa, kuuloaisti havainnoi miltä pureskelu kuulostaa ja makuaisti yhdessä hajuaistin kanssa viimeistelee makukokemuksen. Aistien lisäksi makukokemukseen vaikuttaa myös makumuisto, eli aiempi kokemus vastaavasta mausta.

Makumuisto on vahva

Makumuistot ovat yhtälailla vahvoja kuin tuoksumuistotkin. Jokin lapsuuden makumuisto voi aikaansaada suuriakin joko kielteisiä tai myönteisiä tunne-elämyksiä. Jokaisella lienee jokin ”yök-yök -makumuisto”, joka saattaa juontua lapsuudesta asti. Ikävä makumuisto voi olla niin voimakas, että kyseistä makua ei kerta kaikkiaan siedä. Samaten jokaisella on varmaankin jokin mukavia, iloisia, ihania tai haikeita muistoja herättävä suosikkimaku, joka juontaa juurensa menneistä kokemuksista ja tilanteista.

Miten kissa maistaa?

Mitä ja miten kissa maistaa? Ihminen maistaa ainakin viisi perusmakua: makea, hapan, suolainen, karvas ja umami. Kissasta tiedetään, että se ei maista makeaa, mutta maistaako se umamin? Umami on hieman vaikeasti määriteltävä maku, sitä kuvataan miellyttäväksi, herkulliseksi ja ruokahalua herättäväksi mauksi. Ilmeisesti oletetaan, että kissa ei maista umamia, mutta itse asiasssa voin hyvin uskoa kissan maistavan raa´an lihan umamin jopa voimakkaammin kuin ihminen.

Kissalla on vähemmän makua aistivia soluja kuin ihmisellä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että kissa aistisi vähemmän makuja kuin ihminen. Kissan huikean tarkka hajuaisti yhdistyneenä makuaistiin tarjoaa varmasti kissan aistittavaksi huomattavan runsaan makuvivahteiden kirjon.

Ulkona liikkuva kissa metsästää ja syö saaliinsa tuoreena

Kissa ei ole raadonsyöjä, vaan vaatii ruokansa tuoreena. Kissa aistii erityisen herkästi karvaan maun, joka kertoo lihan olevan pilaantunutta. Tämä on kissalle elintärkeä kyky, sillä pilaantuneen ruuan syöminen voisi sairastuttaa kissan.

Tutustu myös kissan hajuaistiin: Kolmas tassunaskel.

Ronkelit kissat

Kaikki kissaperheet tietävät, että kissat ovat suuria ruuan ystäviä – ja vielä suurempia ronkeleita. Ronkeliuden aste vaihtelee kissoittain, mutta jokainen kissa on ainakin jossain määrin valikoiva ruokansa suhteen. Jotkut syövät vain tiettyä kissanruokamerkkiä ja siitäkin vain tiettyjä makuvalikoimia. Joillekin ei kelpaa sama ruoka kahta kertaa peräkkäin. Joku ei syö lainkaan pakasteessa ollutta ja sulatettua ruokaa. Joku ei syö ruokaa, joka on ollut avatussa kissanruokapurkissa jääkaapissa. Joillakin on aivan omanlaisia omalaatuisia makumieltymyksiä. Hyvällä syyllä voidaankin sanoa, että tie kissan sydämeen käy vatsan kautta .

Kissan ronkeliudesta osa selittyy sen kyvyllä tunnistaa vähänkin pilaantunut ruoka. Ihminen voi pitää jotain ruokaa aivan hyvänä ja tuoreena, kun se kissan mielestä jo on vanhentunutta ja syömäkelvotonta. Osittain ronklaaminen on opittua – kun ei syö vähemmän houkuttelevaa ruokaa, palvelija kyllä toimittaa eteen jotain parempaa.

Hyvin ruokitulla kotikissalla on varaa ronklata

Itselleni omatoimisesti rescuoitunut todennäköinen kesäkissa, Lucas (tästä kerrotaan tekstissä Rääpäle), oli aluksi tietysti nälissään ja sille kelpasi kaikki, mitä sai syödä ja mikä täytti vatsaa. Viikkojen kuluessa Lucas huomasi, että ruokaa riittää masun täydeltä kerta toisensa jälkeen, joten se alkoi hieman valikoida ruokia ja aivan kaikki ei enää kelvannutkaan ainakaan hieman empimättä. Nyt, muutaman vuoden kotielämän jälkeen Lucas on ronkeli aina raivostuttavuuteen saakka: vain tietyt kissanruuat ja niistä vain tietyt maut kelpaavat ja joskus eivät kelpaakaan, makumieltymys vaihtuukin ajoittain. Mikään pakasteessa ollut ei ole kelvollista ja niin edelleen. Kelpaamattomien ruokien lista on pitkä. Tämä lie tuttua useimmissa kissaperheissä.

Hyvä syötävä katoaa lautaselta ja kissa pesee lautasenkin

Miten otetaan neljäs tassunaskel – tietoisen maistamisen askel?

Tietoisen maistamisen neljäs tassunaskel ei aina vaadi erityistä tilaisuutta ja etukäteissuunnittelua, vaan tietoista maistamista voi harjoittaa aina kun syö tai juo jotain.

Tietoinen maistaminen voi olla kokonaisvaltainen kokemus ja kaikkien aistien yhteistyön juhlaa. Katsele ja haistele ruokaa, tunnustele sitä suussasi, anna sen viipyä suussa, pure hitaasti ja harkiten ja niele lopulta tunnustellen ruuan kulkua nielussa.

Neljäs tassunaskel yhdessä kissan kanssa

Voinko maistella yhdessä kissan kanssa? Miksi et voisi?

Jäätelöä yhdessä kissan kanssa.

Neljäs tassunaskel on aivan mahdollista tassutella yhdessä kissan kanssa. Tiedät varmasti montakin ruoka-ainetta, joita kissa mielellään tulee maistelemaan lautaseltasi tai kähveltää pöydältä. Ainakin nämä kissaa kiehtovat ruuat ovat hyvä lähtökohta yhdessä maistelemiselle. Aina on tietysti pidettävä mielessä, että kaikki, mikä kissaa houkuttaa, ei välttämättä ole sille hyväksi. Esimerkiksi kovin suolaiset ja muuten mausteiset herkut eivät välttämättä sovi kissan syötäväksi.

Kissa käyttää viiksiään apuna ruuan tunnistamisessa ja aistimisessa. Sinulta puuttuvat nuo kissan upeat tuntoelimet, mutta voit tunnustella syötävää huulillasi.

Vinkkejä maisteluun kissan kanssa yhdessä sekä kissamaisesti maistellen löytyy kirjasta Purrfulness -Kissamainen mindfulness. Löydä kirja verkkokirjakaupasta ja toimi nopeasti, niin se ehtii vielä pukinkonttiin ja voit maistella jouluherkkuja itseksesi tai vaikkapa yhdessä kissan kanssa.

Neljäs tassunaskel on tietoinen maistaminen, ohjeita löytyy kirjasta Purrfulness - Kissamainen mindfulness

Kolmas tassunaskel vie tuoksujen tielle

Kissa elää tuoksujen maailmassa, josta me saamme vain kalpean aavistuksen. Voimme kuitenkin nauttia hajuaistimme tuomasta informaatiosta ja vastaanottaa tuoksujen monimuotoisen maailman tietoisesti.

Kolmas tassunaskel tietoisen läsnäolon kehittämisen polulla on tietoinen antautuminen tuoksuelämyksille ja tuoksujen vaikutukselle. Tietoinen haistaminen avaa meille uudenlaisia kokemuksia ja tuntemuksia ja sitä on helppo toteuttaa lyhyinä ”tartu hetkeen” -harjoituksina missä ja milloin vain. Tuoksujen tietoinen huomioiminen on yksi niistä asioista, joissa voimme ottaa oppia kissoista.

Ihmisen hajuaisti aikojen saatossa heikentynyt ja se on edelleen heikkenemässä, koska emme nyky-yhteiskunnassa elä niin vahvasti aistiemme varassa kuin ihmiskunta on aiemmin elänyt. Ihmisen on uskottu haistavan noin 10 000 – 40 000 eri hajua, mutta viimeisimmät tutkimukset viittaavat siihen, että, hajuaistimme erottaa jopa käsittämättömät biljoona hajua – voitteko kuvitella?

Kolmas tassunaskel tietoiseen läsnäoloon on hajuaisti. Tässä kissan kasvot.

Kissan aistit ovat vailla vertaa ja yksi kissan upeista aisteista on hajuaisti. Kissan hajuaisti on niin herkkä ja tärkeä, että voimme sanoa kissan elävän tuoksujen maailmassa. Maailmassa, jota oma vajavainen hajuaistimme ei tavoita. Hajuaistiemme eroista huolimatta meillä on tuoksujen suhteen enemmän yhteistä kissojen kanssa kuin ehkä olemme tulleet ajatelleeksi. Kuten kissat tunnistavat toisensa jokaisen ainutlaatuisesta ominaishajusta, myös me ihmiset reagoimme toisten ihmisten ominaishajuun alitajuisesti.

Tietoinen haistaminen kannattaa

Haistelu – ainakaan näkyvästi ja kuuluvasti – ei kuulu ihmisten väliseen kanssakäymiseen paitsi aivan intiimillä tasolla. Aika varmasti saat osaksesi kummeksuvia, huvittuneita ja paheksuviakin katseita jos huomiota herättävästi nuuhkit eri kohteita julkisilla paikoilla. Ei myöskään taida kuulua hyviin tapoihin osoittaa haistavansa ihmisjoukossa häivähtävää pieruntussahdusta. Sen sijaan jos nuuhkit kukkasia tai raitista meri-ilmaa, nuuhkiminen hyväksytään ja ymmärretään ja se on omiaan jopa luomaan sinusta myönteistä mielikuvaa. Osoittaahan sen sinun olevan vastaanottavainen kauneuteen, luontoon, raikkauteen ja terveellisyyteen yhdistetyille asioille.

Nuuhkiminen ja niin hyvien tuoksujen kuin pahojen hajujenkin tietoinen aistiminen on kuitenkin suositeltavaa, sillä tietoisesti harjoitetun haistelun on todettu herkistävän hajuaistia. Herkempi hajuaisti tarjoaa entistä enemmän elämyksiä.

Tietoinen haistaminen kannattaa!

Jo vuosituhansia on tiedetty tuoksujen vaikuttavan ihmisen mielentilaan, käytökseen ja terveyteen ja hajujen vaikutuksen tutkimus onkin viime aikoina herättänyt lisääntyvää kiinnostusta. Hajuaistimus tapahtuu aivojen hajukeskuksessa, joka on yhteydessä aivojen tunteita ja muistoja käsittelevään osaan ja tuoksut ovat erittäin voimakkaita tunteiden ja muistojen herättäjiä.

Ota kolmas tassunaskel tietoisen haistamisen harjoituksin

Tietoista haistamista voi harjoittaa huomaamatta milloin ja missä vain. Jokaiselle meistä kullakin tuoksulla on oma merkityksensä ja jokainen kokee tuoksut omalla tavallaan. Suurimmalle osalle luonnon tuoksut ovat mieluisia ja luonnossa on lukematon määrä tuoksuja, jotka vaikuttavat terveyteen ja mielialaan. Tuoksujen vaikutus ei suoraan riipu tietoisesta haistamisesta, mutta keskittyminen tuoksujen huomioimiseen tarjoaa sinulle hetken tietoista läsnäoloa. Tuoksujen huomioiminen toimii ankkurina hetkeen ja aivosi saavat tärkeän tauon ajattelemisesta.

Haistele tietoisesti

Tunne kissan tuoksu

Jos sinulla on kissa, olet varmaan joskus nuuhkinut sen turkkia. Jokainen kissa tuoksuu erilaiselle. Terveen ja puhtaan kissan tuoksu on miellyttävä. Upota kasvosi pehmoiseen turkkiin ja anna kissan tuoksun rauhoittaa ja lohduttaa, antaa voimaa ja virkistää.

Haistele kissaa
Uppoudu kissan tuoksuun

Purrfulness on kissamaista mindfulnessia tai mindfulnessia kissan kanssa

Vanha sanonta kissan yhdeksästä hengestä pohjautuu kissan erinomaiseen selviytymis- ja paranemiskykyyn. Sen taustalla ovat kissan ilmiömäiset ominaisuudet, jotka tekevät siitä todellisen selviytymisen mestarin. Kirjassa Purrfulness, kissamainen mindfulness – Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon kerrotaan kissan aisteista ja niistä ominaisuuksista, jotka ovat yhdeksän hengen myytin taustalla. Kirjan yhdeksän tassunaskelta perustuvat niihin kissamaisiin ominaisuuksiin, joiden ansiosta käsitys kissan yhdeksästä hengestä on syntynyt.

Purrfulness, kissan kanssa tai ilman kissaa

Kirjassa on lukuisia erilaisia tietoisen haistamisen harjoituksia kissan kanssa ja ilman kissaa. Osa harjoituksista vaatii suunnitellun ajan ja paikan, mutta suurimman osan voi tehdä spontaanisti aina kun aivot kaipaavat taukoa.

Lyhytkin hetki tietoista läsnäoloa tekee sinulle hyvää

Wordpress Social Share Plugin powered by Ultimatelysocial