Kissa – lemmikki vai hyötyeläin?

Tuksin mikään muu ihmisen lähellä elävä eläin jakaa käsityksiä ja mielipiteitä yhtä suuresti ja jyrkästi kuin kissa. Keskustelu velloo kiivaana esimerkiksi aiheissa: saako kissa ulkoilla vapaasti, onko sisäkissan pitäminen oikein, onko kissa lemmikki vai hyötyeläin, onko kissan kutsuminen työeläimeksi kissan välineellistämistä, ja niin edelleen.

Onko kissa lemmikki vai hyötyeläin? ”Ei taatusti ole hyötyeläin, vaan lemmikki! Onhan kissa ainakin kaunis sisustuselementti. Kissa on vanhanpiian lapsenkorvike. Mitä hyötyä kissoista muka on? Täysin turhake! Kissat pitävät jyrsijät poissa tallista ja navetasta. Kissat ovat parhaita hiirenloukkuja.” Mikä on oma käsityksesi kissasta akselilla lemmikki vai hyötyeläin?

Lemmikkikissa

Kissa on suosittu lemmikki. Kissojen lukumäärää on vaikea arvioida, koska vain osa kissoista on rekisteröityjä rotukissoja tai sirutettuja maatiaiskissoja. Se kuitenkin tiedetäään varmasti, että kissoja on Suomessa vähintään yhtä paljon kuin koiria. Kissavisan mukaan Suomessa on laskutavasta riippuen 600 000 – 1,3 miljoonaa naukuvaista. Joissain teksteissä luvuksi mainitaan jopa 1,5 miljoonaa. Näitä lukuja on esitetty jo vuonna 2016. Tuoreempia lukuja en juuri nyt onnistu löytämään, mutta voisi olettaa, että kissojen määrä ei tuosta ole ainakaan paljoa muuttunut. Kissan suosio lemmikkinä kasvaa kaiken aikaa ja uusia kissoja rekisteröidään ja sirutetaan kovaa tahtia. Samalla missään tilastoissa näkymättömien kissojen määrä pienenee ja rekisteröityjen ja sirutettujen kissojen osuus kokonaismäärästä kasvaa.

Työkissa on hyötykissa

Onko olemassa työkissoja? Jos on, niin mitä se tarkoittaa ja mitä työtä kissat tekevät? Termiä työkissa ei juurikaan kuulu eikä näy somen vilkkaassa kissakeskustelussa, eikä se olekaan virallisesti tunnettu käsite. Somen kissaryhmät tunnetusti pursuilevat kiihkeitäkin keskusteluja ja kiistoja kissoista, niiden hoitamisesta ja hyvinvoinnista. Jossain tällaisessa keskustelussa esiintyi termi työkissa, mikä aiheutti monenlaisia purkauksia kommenteissa. Eräs mieleen jäänyt kommentti koski sitä, että kissaa ei saa sanoa työkissaksi, koska se on kissan välineellistämistä ja esineellistämistä. Aiheuttaako työkoira-termi koiraihmisissä vastaavia reaktitoita? Entä työhevonen? Suomenhevosella on jopa työhevoskantakirja – onko se esineellistämistä pahimmillaan?

Nykymaailmassa osa ihmisistä tuntuukin todella kieltävän kissan perinteisen roolin ja luontaiset vaistot. Silti Suomen kodeissa, talleissa, navetoissa, aitoissa, varastoissa ja pihoilla on edelleen suuri määrä työtä tekeviä kissoja: hiirikissoja, jotka ovat korvaamattomia apureita ja suurin osa niistä hoitaa osana työtään myös lemmikin virkaa.

Harmaavalkoinen kissa
”Älähän häiritse, minulla on töitä.”

Hiirikissa

Tunnetuin ja varmasti perinteisin kissan töistä on pitää jyrsijät poissa ihmisen ja eläinten ruokavarastoista. Kissojen arvostus on juuri tämän ominaisuuden vuoksi ollut suurta kautta vuosisatojen. Kissojen rooli ruokavarastojen suojelijana nousi suureen arvoon ihmisen alettua viljellä ja säilöä suuria määriä ruokaa. Ruokavarastot olivat suuri houkutus pikkujyrsijöille ja samalla myös jyrsijöitä saalistaville kissoille.

Nykypäivänä suurin osa teollistuneen maailman ihmisistä ei säilytä suuria ruokavarastoja itselleen ja karjataloudenkin ruokavarastot ovat harvemmassa. Samalla karjatalouden ruokavarastot ovat entistä suurempia ja modernissa maailmassa luotetaan muihin tuholaisten torjuntamenetelmiin kuin jyrsijöiden ”kissatorjutaan”. Niinpä kissan perinteinen rooli hiirikissana on pitkälti historiaa muualla kuin maaseudun sellaisissa talouksissa, jossa yhä toimitaan muiden kuin modernimpien menetelmien mukaan.

Jyrsijöiden torjunnasta vastaavien navettakissojen määrä on siten vähentynyt entisajoista, mutta toisaalta lisääntynyt hevostalous työllistää lukemattoman ja suurimmaksi osaksi missään tilastoissa näkymättömän määrän tallikissoja.

Niille maaseudun asukkaille, jotka arvostavat myrkytöntä tuholaistorjuntaa kissa on yhä arvokas jahtimestarin roolissaan siinä missä rakastettuna lemmikkinäkin.

Terapiakissa

Kissojen vaikutus niin mielen kuin kehonkin terveydelle on tunnettu pitkään. Uskon vankasti, että kissojen rooli parantajina ja terapeutteina tuli tärkeäksi varsin varhain kissan ja ihmisen yhteisellä taipaleella. Kissan pehmeän turkin kosketus, lämpö ja kehräys on varmasti miellyttänyt ihmisiä jo niinä aikoina kun kissat ja ihmiset vasta alkoivat asua saman katon alla. Tästä kertoo kissan ja ihmisen alkutaipaleesta kertova ”kissahistoriallinen” tarina Lämmin värinä.

Somekissa

Kissavideot ovat somen kestosuosikki ja niillä on lukemattomia vakituisia ja vielä useampia satunnaisia katsojia. Suosituimpien julkkiskissojen seuraajien lukumäärä mitataan miljoonissa ja moni kissa tuo omistajilleen muhkeat tulot esimerkiksi tuotemarkkinoinnilla tai maksullisella sisällöllä.

”Kissavideoiden kohdalla voi tietysti kysyä, että onko kyseessä kissan työ vai omistajan oma ajanviete tai julkisuustemppu,” pohtii Kissalehden päätoimittaja Milla Talja Ylen uutisissa 27.7.2015. Minä sanoisin, että voihan toisen työ olla toisen huvi!

Kissa istuu pöydällä ja haukottelee
”Minuakin näkee somessa.”

Onko lemmikkikissa turhakekissa?

Mikä on lemmikkikissan suosion salaisuus. Kun kissaihmiset perustelevat rakkauttaa kissaan, tulee helposti mieleen onko lainkaan edes oleellista keskustella siitä onko kissa lemmikki vai hyötyeläin. Nimittäin kissaa rakastavien ihmisten perusteluissa painottuu hyvin paljon kissan merkitys ihmisensä hyvivoinnille ja mielenterveydelle.

Yhden asian ainakin voi sanoa varmasti: Kissat ovat kissoja, on niiden rooli ihmisen kumppanina sitten mikä tahansa eikä yksikään kissa ole turhake, jokaisella kissalla on arvo yksilönä.

Kissa haukottelee ja sanoo:"Lemmikki vai hyötyeläin - mitä välii?"
Lemmikki vai hyötyeläin – mitä välii?
Wordpress Social Share Plugin powered by Ultimatelysocial