kotikissa Archives · Purrfulness

Miten rakas kissamme, elämämme ilo ja kotimme kaunistus kehittyi villikissasta kesykissaksi? Kissa on elänyt ihmisen läheisyydessä ilmeisen sopuisaa yhteiseloa jo pitkään ennen varsinaista domestikaatiota, muuttumista nykyisin tuntemaksemme kesykissaksi.

Kissa kellii pöydällä — ***Kissan luottamus ihmiseen perustuu pennun oikea-aikaiseen sosiaalistamiseen.***

Kissan sukupuu on monihaarainen

Meille tutun ja rakkaan kesykissan (Felis catus) sukujuuret juontavat Felis-suvusta, johon kuuluu neljä pienikokoista kissaeläintä: Aasian eteläosissa ja Koillis-Afrikassa elävä viidakkokissa, joka tunnetaan myös kaislikkokissana ja ruovikkokissana (Felis chaus); Afrikan pienikokoisin ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) vaarantuneeksi lajiksi luokittelema mustajalkakissa (Felis nigripes); Pohjois-Afrikan ja Etu-Aasian aavikoiden hietakissa eli hiekkakissa (Felis margarita) ja villikissa (Felis silvestris), jonka viisi alalajia kissoittavat laajaa aluetta Etelä-Afrikasta läpi Euroopan ja aina Itä-Aasiaan saakka.

Villikissa jaetaan nykyisin viiteen eri rotuun tai alalajiin: Kiinanaavikkokissa eli kiinalainen vuoristokissa (Felis silvestris bieti), huonosti tunnettu kissaeläin, jonka IUCN on määritellyt vaarantuneeksi lajiksi; Aasiassa elävä aavikkokissa eli Aasian villikissa (Felis silvestris ornata); Länsi-, Keski- ja Itä-Euroopan metsissä, Skotlannissa ja Turkissa metsästelevä Euroopan villikissa eli metsäkissa (Felis silvestris silvestris); Etelä-Afrikan villikissaa (Felis silvestris cafra) ja Pohjois-Afrikan villikissaa (Felis silvestris lybica) molempia kutsutaan myös Afrikan villikissaksi.

Tutkijat eivät ole olleet yksimielisiä villikissan alalajien taksonomiasta eli luokittelusta, mutta viime aikoina tehdyt DNA-tutkimukset ovat selventäneet sukulaisuussuhteita.

Villikissasta kesykissaksi

On ollut hieman epäselvää ja tutkijoiden keskuudessa on ollut erimielisyyttä siitä, mikä Felis-suvun silvestris -lajin kissoista on nykyisen kesykissan esi-isä. Määrittelyä ei suinkaan ole helpottanut se, että villinä elävien kesykissojen ja paikallisten villikissojen erottaminen toisistaan on usein morfologisesti vaikeaa ja nämä myös saattavat risteytyä keskenään.

Nykyaikaisen geneettisen tutkimuksen ansiosta kysymykseen kesykissan alkuperästä on saatu valaistusta. Kaikenkarvaisten kesykissojen, niin rotuyksilöiden, kuin myös villeinä yhteisöinä elävien kesykissojen perimän on osoitettu juontuvan Pohjois-Afrikan/Lähi-idän alalajista, libycasta. Nykytiedon valossa kesykissan esi-isänä siis pidetään (Pohjois-) Afrikan villikissaa.

Paitsi geneettisiä todisteita, on myös muita seikkoja, jotka tukevat libycan roolia kesykissojen esi-isänä. Kaikki arkeologiset todisteet kissasta ihmisen seuralaisena viittaavat Pohjois-Afrikkaan tai Lähi-itään.

Kesyyntymisen askeleet

Kissan kesyyntymisen ajankohtana ja alueena mainitaan usein noin 4000 vuoden takainen Egypti. Kesyyntyminen ei ole mikään yht´äkkinen tapahtuma, vaan se tapahtuu sukupolvien saatossa ajan myötä ja onkin mahdotonta määrittää kesyyntymiselle tiettyä ajankohtaa.

Kissan katse,
ikiaikainen kissanviisaus ja lajimuisti
kertoo villien esi-isien perimästä.
Sitä on kissan vilpitön mieli,
aidot tunteet ja kehonkieli.
Purrfulness, Kissalorusofiaa

Kuten yleensäkin kesyttäminen, on kissankin kesyttäminen tapahtunut kahdessa vaiheessa. Kesyyntymisen ensivaiheena on ollut yksinkertaisesti kissanpentujen ottaminen kotiin lemmikiksi ja samalla ei-toivotut pieneläimet poissa pitäväksi hyötyeläimeksi. Kasvitieteilijä-tutkimusmatkailija Georg Schweinfurth huomasi 1860-luvulla matkallaan eteläisessä Sudanissa paikallisen bongokansan mielellään ottavan villikissan pentuja kotiinsa. Pennut oppivat kesyiksi ja pitivät rotat poissa kodeista. On varsin todennäköistä, että näin ovat ihmiset tehneet jo tuhansia vuosia.

Villikissasta kesykissaksi on ollut pitkä tie ja kissassa on edelleen aimo annos villiä esi-isäänsä, mikä näkyy tässäkin puussa kiipeilevässä kissassa. — **Kissan sanotaan olevan kotieläimistä vähiten kesy.**

Toisessa vaiheessa kissoja on alettu tarkoituksella jalostaa valitsemalla pentujen tuottamiseen sellaisia yksilöitä, joiden ominaisuuksia pidettiin toivottavina. Siitä on alkanut varsinainen kissan kehittyminen villikissasta kesykissaksi.

Kissan yhteiselon ihmisten kanssa tiedetäänkin alkaneen jo kauan ennen Egyptin kuuluisien pyhien kissojen aikaa ja kesyyntymisen katsotaan alkaneen luultavasti jossain hedelmällisen puolikuun alueella Lähi-idässä. Täysin kesyn kissakannan alkuna pidetään yhä muinaista Egyptiä, mutta ajankohta on yhä enemmän tai vähemmän arvailun varassa. Kissaa esittäviä egyptiläisiä amuletteja tunnetaan jo ajalta 2300 eaa, mutta ensimmäiset kissaa ihmisten kodissa esittävät kuvat ajoittuvat myöhempään, noin 1950 eaa. Noin vuodesta 1450 eaa lähtien kissoja on yleisesti kuvattu kotiympäristössä ja viimeistään silloin voidaan kissaa pitää täysin kesynä kotieläimenä.

Kun kissa päätti kesyyntyä

Yleisesti hyväksytty näkemys kissan kesyyntymisestä olettaa, että kissat itse asiassa alkujaan itse kesyttivät itsensä. Laajalle levinneen käsityksen mukaan maanviljelyksen alku Lähi-idässä noin 11000 vuotta sitten sai kissat hakeutumaan viljavarastojen liepeille niissä vilisevien jyrsijöiden houkuttamina. Siten villikissat kansoittivat kylät ja kaupungit ja pian ihmiset oivalsivat kissojen arvon ruokavarastojen suojelijoina. Ihmisiä parhaiten sietävät, rohkeat ja vähiten aggressiiviset kissayksilöt viihtyivät ja lisääntyivät ihmisasumusten lähellä. Niistä saivat alkunsa pysyvät ihmisten luona asuvat kissapopulaatiot.

Kissan ja ihmisen yhteiselon alkutaipaleesta kerrotaan neliosaisessa kissatarinassa Ihmisen kesyttäminen.

Lähde: James A. Serpell, Domestication and History of the Cat, teoksessa The Domestic Cat – The Biology of its Behavior (toim. Dennis C. Turner ja Patrick Bateson)

Onko kissa lemmikki vai hyötyeläin? ”Ei taatusti ole hyötyeläin, vaan lemmikki! Onhan kissa ainakin kaunis sisustuselementti. Kissa on vanhanpiian lapsenkorvike. Mitä hyötyä kissoista muka on? Täysin turhake! Kissat pitävät jyrsijät poissa tallista ja navetasta. Kissat ovat parhaita hiirenloukkuja.” Mikä on oma käsityksesi kissasta akselilla lemmikki vai hyötyeläin?

Lemmikkikissa

Kissa on suosittu lemmikki. Kissojen lukumäärää on vaikea arvioida, koska vain osa kissoista on rekisteröityjä rotukissoja tai sirutettuja maatiaiskissoja. Se kuitenkin tiedetäään varmasti, että kissoja on Suomessa vähintään yhtä paljon kuin koiria. Kissavisan mukaan Suomessa on laskutavasta riippuen 600 000 – 1,3 miljoonaa naukuvaista. Joissain teksteissä luvuksi mainitaan jopa 1,5 miljoonaa. Näitä lukuja on esitetty jo vuonna 2016. Tuoreempia lukuja en juuri nyt onnistu löytämään, mutta voisi olettaa, että kissojen määrä ei tuosta ole ainakaan paljoa muuttunut. Kissan suosio lemmikkinä kasvaa kaiken aikaa ja uusia kissoja rekisteröidään ja sirutetaan kovaa tahtia. Samalla missään tilastoissa näkymättömien kissojen määrä pienenee ja rekisteröityjen ja sirutettujen kissojen osuus kokonaismäärästä kasvaa.

Työkissa on hyötykissa

Onko olemassa työkissoja? Jos on, niin mitä se tarkoittaa ja mitä työtä kissat tekevät? Termiä työkissa ei juurikaan kuulu eikä näy somen vilkkaassa kissakeskustelussa, eikä se olekaan virallisesti tunnettu käsite. Somen kissaryhmät tunnetusti pursuilevat kiihkeitäkin keskusteluja ja kiistoja kissoista, niiden hoitamisesta ja hyvinvoinnista. Jossain tällaisessa keskustelussa esiintyi termi työkissa, mikä aiheutti monenlaisia purkauksia kommenteissa. Eräs mieleen jäänyt kommentti koski sitä, että kissaa ei saa sanoa työkissaksi, koska se on kissan välineellistämistä ja esineellistämistä. Aiheuttaako työkoira-termi koiraihmisissä vastaavia reaktitoita? Entä työhevonen? Suomenhevosella on jopa työhevoskantakirja – onko se esineellistämistä pahimmillaan?

Nykymaailmassa osa ihmisistä tuntuukin todella kieltävän kissan perinteisen roolin ja luontaiset vaistot. Silti Suomen kodeissa, talleissa, navetoissa, aitoissa, varastoissa ja pihoilla on edelleen suuri määrä työtä tekeviä kissoja: hiirikissoja, jotka ovat korvaamattomia apureita ja suurin osa niistä hoitaa osana työtään myös lemmikin virkaa.

Harmaavalkoinen kissa — ***”Älähän häiritse, minulla on töitä.”***

Hiirikissa

Tunnetuin ja varmasti perinteisin kissan töistä on pitää jyrsijät poissa ihmisen ja eläinten ruokavarastoista. Kissojen arvostus on juuri tämän ominaisuuden vuoksi ollut suurta kautta vuosisatojen. Kissojen rooli ruokavarastojen suojelijana nousi suureen arvoon ihmisen alettua viljellä ja säilöä suuria määriä ruokaa. Ruokavarastot olivat suuri houkutus pikkujyrsijöille ja samalla myös jyrsijöitä saalistaville kissoille.

Nykypäivänä suurin osa teollistuneen maailman ihmisistä ei säilytä suuria ruokavarastoja itselleen ja karjataloudenkin ruokavarastot ovat harvemmassa. Samalla karjatalouden ruokavarastot ovat entistä suurempia ja modernissa maailmassa luotetaan muihin tuholaisten torjuntamenetelmiin kuin jyrsijöiden ”kissatorjutaan”. Niinpä kissan perinteinen rooli hiirikissana on pitkälti historiaa muualla kuin maaseudun sellaisissa talouksissa, jossa yhä toimitaan muiden kuin modernimpien menetelmien mukaan.

Jyrsijöiden torjunnasta vastaavien navettakissojen määrä on siten vähentynyt entisajoista, mutta toisaalta lisääntynyt hevostalous työllistää lukemattoman ja suurimmaksi osaksi missään tilastoissa näkymättömän määrän tallikissoja.

Niille maaseudun asukkaille, jotka arvostavat myrkytöntä tuholaistorjuntaa kissa on yhä arvokas jahtimestarin roolissaan siinä missä rakastettuna lemmikkinäkin.

Terapiakissa

Kissojen vaikutus niin mielen kuin kehonkin terveydelle on tunnettu pitkään. Uskon vankasti, että kissojen rooli parantajina ja terapeutteina tuli tärkeäksi varsin varhain kissan ja ihmisen yhteisellä taipaleella. Kissan pehmeän turkin kosketus, lämpö ja kehräys on varmasti miellyttänyt ihmisiä jo niinä aikoina kun kissat ja ihmiset vasta alkoivat asua saman katon alla. Tästä kertoo kissan ja ihmisen alkutaipaleesta kertova ”kissahistoriallinen” tarina Lämmin värinä.

Somekissa

Kissavideot ovat somen kestosuosikki ja niillä on lukemattomia vakituisia ja vielä useampia satunnaisia katsojia. Suosituimpien julkkiskissojen seuraajien lukumäärä mitataan miljoonissa ja moni kissa tuo omistajilleen muhkeat tulot esimerkiksi tuotemarkkinoinnilla tai maksullisella sisällöllä.

”Kissavideoiden kohdalla voi tietysti kysyä, että onko kyseessä kissan työ vai omistajan oma ajanviete tai julkisuustemppu,” pohtii Kissalehden päätoimittaja Milla Talja Ylen uutisissa 27.7.2015. Minä sanoisin, että voihan toisen työ olla toisen huvi!

Kissa istuu pöydällä ja haukottelee — ***”Minuakin näkee somessa.”***

Onko lemmikkikissa turhakekissa?

Mikä on lemmikkikissan suosion salaisuus. Kun kissaihmiset perustelevat rakkauttaa kissaan, tulee helposti mieleen onko lainkaan edes oleellista keskustella siitä onko kissa lemmikki vai hyötyeläin. Nimittäin kissaa rakastavien ihmisten perusteluissa painottuu hyvin paljon kissan merkitys ihmisensä hyvivoinnille ja mielenterveydelle.

Yhden asian ainakin voi sanoa varmasti: Kissat ovat kissoja, on niiden rooli ihmisen kumppanina sitten mikä tahansa eikä yksikään kissa ole turhake, jokaisella kissalla on arvo yksilönä.

Kissa haukottelee ja sanoo:"Lemmikki vai hyötyeläin - mitä välii?" — ”**Lemmikki vai hyötyeläin – mitä välii?**”

Avainsana: kotikissa

Villikissasta kesykissaksi eli miten lybicasta tuli catus