Kenelle kissa naukuu on jatkoa aiemmille kirjoituksilleni samasta aiheesta. Kissojen ääniviestinnästä olen kirjoittanut tässä blogissa otsikolla Miulla on asiaa, ymmärrätkö ”MIU”ta? Läheisesti tähän liittyvät myös Kissan kehräys I ja Kissan kehräys II.
Kissa osaa viestiä ihmiselle
Mielenkiintoisessa artikkelissa(1) Nicholas Nicastro kertoo Cornwallin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin ihmisten reaktioita kissojen ääntelyyn. Nicastro toteaa mm: ”Vaikka kissoilla ei ole kieltä, niistä on kehittynyt taitavia viestimään ihmisille saadakseen haluamansa.” Ihminen ymmärtää kissan viestiä tulkitsemalla maukumisääntä ja asiayhteyttä.
Nicastro on tutkinut kesykissan (Felis catus) ja sen villin kantamuodon Pohjois-Arfikan villikissan (Felis silvestris lybica) ääntelyä. Eräässä tutkimuksessa ihmiset kuuntelivat molempien kissalajien maukumista ja poikkeuksetta kesykissan ääntelyä pidettiin miellyttävämpänä kuin sen villin serkun matalampi ja pidempikestoinen mau’unta. Myös kesykissan maukumisessa on sävyeroja, jotka tekevät siitä enemmän tai vähemmän ihmistä miellyttävän. Pehmeä, miellyttävä maukumisääni tuo kissatalon kodittomalle kissalle uuden kodin. Sen sijaan kiihkeän vaativasti maukuvan kissan on huomattavasti vaikeampi hellyttää kodintarjoajan sydän.
Vaikka kissojen suosio lemmikkinä on monissa maissa ylittänyt koirien suosion, on kissan ja ihmisen välistä viestintää tutkittu huomattavasti vähemmän kuin koiran ja ihmisen välistä viestintää. Kissojen maukumisäänissä on tunnistettavissa tilanteesta riippuen erilaisia sävelkorkeuksia, äänensävyjä ja kestoja. Monissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään mm. sitä kuinka hyvin ihmiset tulkitsevat kissan äänestä onko kyseessä kissalle miellyttävä vai epämiellyttävä asiayhteys.
Paitsi että tutkimuksia on vähän, niiden tulokset ovat keskenään ristiriitaisia ja kuten vertaisarvioidussa Animals-lehdessä julkaistussa artikkelissa What’s in a Cats Meow?(2) todetaan, lisää tutkimusta tarvitaan.
Naukuuko kissa kissalle
Kissojen kommunikaatiosta kirjoitetut tutkimusraportit toteavat yksimielisesti ja usein ohimennen, että aikuinen kissa ei kommunikoi lajitovereidensa kanssa maukumalla. Maukumisen on todettu olevan kissanpentujen ja emon välistä viestintää, jonka kesykissa on laajentanut koskemaan myös viestintää ihmiselle. Kirjassaan The Cat’s Meow – How Cats Evolved from the Savannah to your Sofa evoluutiobiologi Jonathan Losos kertoo kiinnittäneensä huomiota merkilliseen seikkaan näissä tutkimusraporteissa: kaikissa raporteissa, joissa sanotaan, että kissat eivät mau’u toisilleen, viitataan yhteen ja samaan tutkimukseen. Näyttää siis siltä, että ainoa tutkimusaineisto aikuisten kissojen keskinäisestä maukumisesta perustuu yhteen tutkimukseen, jossa tarkkailtiin steriloitujen kodittomien kissojen yhteisöjä Iso-Britanniassa.
Tutkimusta kyseenalaistamatta voidaan pohtia, kuinka luotettavaa on tukeutua yhteen ainokaiseen tutkimustulokseen. Onko kodittomien kissojen erilaisissa yhteisöissä ääniviestinnässä eroja kuten niiden sosiaalisessa käyttäytymisessäkin on eroja (esimerkiksi eläinten ja ihmisen välistä vuorovaikutusta tutkineen Kristyn Vitalen tutkimus(3) osoittaa kissayhteisöjen välillä olevan suuria eroja niiden sosiaalisessa käyttäytymisessä ja lauman jäsenten välisissä suhteissa)? Onko kotikissojen ääniviestintä tässä mielessä samanlaista kuin viestintä kodittomien kissojen laumassa? Kissarotujen välillä on suuria eroja siinä kuinka äänekkäitä kissat ovat ja kuinka paljon ne ”juttelevat” ihmisilleen. Näkyykö tämä joidenkin rotujen puheliaisuus myös niiden keskinäisessä viestinnässä?
Kissayhteisöjen sosiaalisista suhteista on tehty monia tutkimuksia. Tätä kirjoitusta varten silmäilin muutamia ja totesin, että niissä ei tarkastella kissojen keskinäistä maukuviestintää. Tämä viittaa siihen, että näissä tutkimuksissa kissojen tarkkailijat eivät havainneet kissojen viestivän toisilleen maukumalla. Sen sijaan lukuisia muita ääniä on huomioitu kissojen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Aikuiset kissat eivät siis näytä juurikaan maukuvan toisilleen. Sen sijaan ne käyttävät muita laajan äänivarantonsa ääniä: kurahdus, kirahdus, tsirpitys, ynähdys, murina, mouruaminen… Maukuminen on ääntelyä, jossa kissan suu aukeaa selkeästi m-äänteen jälkeen ”mau, miu, mou, miau” jne.
Lisääntymiskäyttäytymiseen ja aggressiivisuuteen liittyvää mouruamista ja moukumista tarkastellaan maukumisesta erikseen.
Epätieteellinen kissojen maukumistutkimus
Jonathan Losos siis hämmästeli sitä, että lukuisat tieteelliset tutkimukset viittaavat yhteen ainoaan tutkimukseen aikuisten kissojen keskinäisestä viestinnästä. Niinpä hän päätti tehdä aiheesta oman epätieteellisen tutkimuksen: kyselyn Facebookissa. Koska siamilaiset kissat tunnetaan puheliaisuudestaan ihmisille, hän päätteli niiden olevan potentiaalisia tarkkailun kohteita myös kissojen keskinäisen maukuviestinnän selvittämisessä. Losos laittoi kyselyn Facebookin siamilaisryhmään. Kyselyyn vastasi 41 siamilaisen omistajaa, näistä 28 eli 68 % sanoi siamilaisensa maukuvan toisille kissoille. Muutama vastaaja, joiden kissat eivät maukuneet toisilleen, mainitsi muita viestintä-ääniä.
Tällaisen kyselyn vastauksiin vaikuttaa mm. se, että ihmiset tulkitsevat ääniä eri tavoin. Siten tuloksissa voi olla vääristymää johtuen siitä, että eri ihmiset ovat tulkinnet eri tavoin sen, mikä on maukumista ja mikä ei ja sen, kenelle kissa kohdistaa maukumisen. Myönteisesti kysymykseen naukuuko kissa kissalle vastanneiden osuus kaikista vastanneista on kuitenkin huomattavan suuri ja joukossa on varmasti myös todellista kissojen välistä maukuviestintää.
Lososin epätieteellisen tutkimuksen innoittamana tein samanlaisen kyselyn muutamassa Facebookin kissaryhmässä tammikuussa 2024. Kysely oli ryhmissä viikon välein kaksi kertaa. Tätä kirjoittaessani toisesta kyselystä on kulunut viikko. Vastausten määrä oli 44 ja kissoja oli tunnistettavasti mukana 80 yksilöä. Todellisuudessa kissamäärä on suurempi, sillä kaikista vastauksista ei käynyt ilmi talouden kissojen kokonaismäärä ja ainakin osassa tapauksista tiedän kissoja olevan enemmän, kuin mitä vastauksesta oli laskettavissa. Mukana olevien kissojen sukupuolijakauma ei ole selvillä, sillä suuresta osasta vastauksia puuttui tieto sukupuolesta. Näin ollen vertailua sukupuolten välillä ei voi tehdä. Sama koskee kissojen ikää, josta voi vain todeta, että suurin osa osallistuneista kissoista oli aikuisia, sillä 52 oli mainittu aikuiseksi ja vain viisi oli pentuiässä. Myöskään rotujen välistä vertailua ei voi tehdä, sillä vain osassa vastauksista oli mainittu kissan rotu.
Kenelle kissa naukuu?
Erittäin epätieteelliseen Facebookin kissaryhmissä tekemääni kyselyyn vastanneista 29 sanoo kissansa maukuvan vain ihmisille. Tilanteita, joissa kissa maukuu on paljon, esimerkiksi: Miu ulos! Miu sisään! Miulle ruokaa! Miu täällä! Miu tulen! – ja niin edelleen.
Vastaajien 11 kissaa naukuu koiralle. Asiana on esimerkiksi tervehdys, leikkiin kutsuminen tai komento/närkästys, kun koira tekee jotain, mistä kissa ei pidä.
Yksi vastaajien kissoista naukuu lelulle (en voi olla hymyilemättä tälle).
Vastausten perusteella 36 kissaa maukuu toiselle kissalle. Tämä on tunnistettavissa olevasta 80 yksilöstä 45 %. Mutta kuten totesin, tosiasiassa kissoja oli mukana enemmän, joten prosenttiosuus on oikeasti hieman pienempi. Yleisimmät tilanteet, joissa kissa maukuu toiselle ovat leikkiin kutsuminen (ylivoimaisesti yleisin), leikin lomassa tapahtuva maukaisu tai tervehdys. Muutamassa vastauksessa todettiin, että joissain tilanteissa on vaikea tulkita kenelle maukaisu on kohdennettu.
Vastauksissa saattaa olla tulkintavirheitä ensinnäkin siitä mikä on kyselyssä tarkoitettu maukaisuääni ja toiseksi siinä kenelle maukaisu on kohdennettu. Silti toiselle kissalle maukuvien kissojen osuus kaikista vastauksista on suuri ja lienee turvallista olettaa, että tulos on ainakin suuntaa antava.
Mielenkiintoista on todeta, että vastausten perusteella suurin osa kissojen toisilleen maukumisista liittyy leikkiin – leikkikutsuun tai leikin tiimellyksessä tapahtuviin maukaisuihin. Kesykissan yksi ihmisiä viehättävä ominaisuus on se, että se säilyttää pentumaisia piirteitä myös aikuistuttuaan (tätä kutsutaan neoteniaksi). Leikki on tyypillistä useiden eläinlajien nuorille yksilöille, mutta aikuistuessa kaikki tai suurin osa leikkimisestä jää pois. Sen sijaan kissa, joka monen muun lemmikkieläimen tavoin säilyttää osan pentumaisuudesta aikuisenakin, leikkii käytännössä koko ikänsä. Aikuisella kissalla säilyy myös pennun naukuviestintä, jonka se kohdistaa lähinnä ihmiselle. Tuntuu luontevalta, että toiselle kissalle naukuminen liittyy usein leikkitilanteisiin ja nämä kaksi neoteenista ominaisuutta ilmenevät yhdessä.
- Roger Segelgen, Cornell Chronicle, https://news.cornell.edu/stories/2002/05/meow-isnt-language-enough-manage-humans
- What’s in a Meow? A Study on Human Classification and Interpretation of Domestic Cat Vocalizations Emanuela Prato-Previde 1,* , Simona Cannas 2 Monica Battini 3 , Luca Andrea Ludovico 4 and Silvana Mattiello 3 1 , Clara Palestrini 2 , Sara Ingraffia 2, , Stavros Ntalampiras 4 , Giorgio Presti, Received: 28 October 2020; Accepted: 7 December 2020; Published: 14 December 2020
- Kristyn R. Vitale, The Social Lives of Free-Ranging Cats, Animal Health & Behavior, Distance Education, Unity College, New Gloucester, ME 04260, USA
