Yhdeksäs tassunaskel kokoaa yhteen kaiken aiemman tietoisen läsnäolon tassupolulla oppimasi ja kokemasi. Silti tämä viimeinen tassunaskel ei kuljeta sinua tassupolun loppuun, vaan polku mutkittelee ja jatkuu äärettömyyksiin ja antaa sinulle mahdollisuuden tassutella yhä pidemmälle sen kaikilla osa-alueilla. Yhdeksäs tassunaskel kehittää tunne-keho -yhteyttä ja yhdistää tunteet ja kehon harmoniseksi kokonaisuudeksi.
Lue myös miten voit kehittää intuitiotasi ja opit luottamaan siihen. Siitä kertoo Kahdeksas tassunaskel.
Mikä on tunne?
Kysymys, johon ei ehkä olekaan aivan helppo vastata. Tunne on meille kaikille tuttu asia, jonka määritelmää ei usein ole tarpeenkaan pohtia. Tunne on jonkin asian, tilanteen tai tapahtuman psyykkinen kokeminen, mielentila, elämys. Tunteen voidaan sanoa olevan tuntemuksen sävyttämä tietoinen elämys. Tunne ei kuitenkaan välttämättä aina ole tiedostettu ja tiedostamattomat negatiiviset tunteet voivat aiheuttaa niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin ongelmia. Ongelmien ratkaisemisessa tärkeää on tunnistaa ja ymmärtää niin tiedostamattoman kuin tiedostetunkin mielen ja kehon välinen vuorovaikutus.
Onko eläimillä tunteita?
Onko ihmisillä tunteita? Jos sinulla on tunteita ja uskot toisillakin ihmisillä niitä olevan, niin miksi et uskoisi muillakin eläimillä olevan tunteita? Kuitenkin, jos esimerkiksi -50 luvun eläinten käyttäytymistutkijoilta olisi kysytty tämä kysymys, olisi heidän vilpitön, tieteelliseen käsitykseen perustuva vastauksensa ollut: ”Ei !”. Sama kysymys eläinten käyttäytymistä nyt tutkiville saa aivan toisenlaisen vastauksen.
Tutkimustulokset avaavat uusia näkökulmia
Eläinten kanssa paljon tekemisissä olevat ihmiset, jotka myös tarkkailevat eläinten käyttäytymistä, huomaavat varmasti eläimissä sellaista käyttäytymistä, joka viittaa siihen, että niillä on tunteita. Ehkä me helposti sorrumme antropomorfismiin eli ihmisenkaltaistamiseen, toisin sanoen tulkitsemme eläinten käyttäytymistä ihmisnäkökumasta. Eläimet eivät varmastikaan käsittele asioita mielessään samalla tavoin kuin ihmiset. Ne eivät analysoi tunteitaan tai tee niistä johtopäätöksiä. Tosin eivät niin tee kaikki ihmisetkään.
Eläinten käyttäytymistä ja kognitiota tutkiva evoluutiobiologi Helena Telkänranta kirjoittaa kirjassaan Eläin ja ihminen – Mikä meitä yhdistää? mm. että eläinten voi uskoa kokevan tunteet aidompina ja puhtaampina kuin me, sillä niiden tunteisiin ei sekoitu tulkintaa ja ne ovat enemmän sidoksissa hetkeen.
Ihmisellä ei ole yksinoikeus tunteisiin
On olemassa hieman erilaisia näkemyksiä siitä mitkä ovat ihmisen perustunteet, mutta usein käytetään luokittelua seitsemään perustunteeseen: pelko, aggressio, suru, ilo (joka koostuu neljästä tunteesta: mielihyvä, leikkisyys, seksuaalinen halu ja hoivatunne). Nämä tunteet on tutkimuksissa pystytty tunnistamaan kaikilta niiltä nisäkkäiltä, joita on tutkittu.
Perustunteiden lisäksi tunteita muodostuu myös niiden yhdistelmistä (esimerkiksi pelko + aggressio muodostaa tunteen, joka saattaa olla raivoa) tai tunteen ja ajattelun yhdistymisestä (esimerkiksi kateus voi syntyä mielihyvän tavoittelun tunteesta ja ajatuksesta, että jollakin toisella on tavoiteltu asia paremmin kuin itsellä). Kun tunteet vielä voidaan tuntea eri vahvuisina, muodostuu jo pelkistä perustunteista varsin laaja skaala tunteita, jotka siis eivät ole ihmisen yksinoikeus.
Jo mainitussa kirjassa Telkänranta kirjoittaa myös mm. seuraavasti: ”…esimerkiksi koira, kissa tai hevonen eivät pysty ajattelemaan toisten ajatuksia sellaisella tavalla, että niiden olisi mahdollista kokea syyllisyydentunnetta, häpeää, mustasukkaisuutta, kostonhalua tai protestimielialaa.”
Tunnistan suuren vaaran sortua antropomorfismiin tulkitessani monien eläinten käyttäytymistä tilanteissa, joissa ihminen voisi tuntea mainittuja tunteita, mutta en silti ole täysin valmis allekirjoittamaan tuota käsitystä. Me emme tiedä tarpeeksi eläinten tunnekokemuksista ja -elämästä voidaksemme olla varmoja. En myöskään ymmärrä miksi mainittujen tunteiden tunteminen edellyttää ”toisten ajatusten ajattelemista”, kuten Telkänranta asian esittää.
Mitä yhdeksäs tassunaskel tarkoittaa käytännössä?
Aivan ensimmäinen asia yhdeksännen tassunaskelen ottamisessa on avoin, vastaanottavainen mieli. Omien ja toisten tunteiden huomiointi on yksi tasapainoisen elämän perusteista. Yhdeksäs tassunaskel on mahdollinen vain kun uskot, että ihminen ei ole ainoa älykäs, ajatteleva ja tunteva olento. Ero ihmisten ja muiden eläinten välillä ei ole niin jyrkkä ja yksiselitteinen kuin asia usein mustavalkoisesti esitetään.
Yhdeksäs tassunaskel on herkkyyttä ja empatiaa kaikkea elävää kohtaan ja sitä, että annat muillekin kuin itsellesi tilaa tunteisiin. Kohtele kanssaihmisiäsi ja eläimiä kunnioittavasti, arvostaen. Ymmärrä, että jokaisella on ajatusmaailmansa ja tunne-elämänsä, joka ei ole lainkaan vähäisempi kuin omasi.
Keho-mieli -hengitysharjoitus
Negatiivinen tunne saattaa aiheuttaa ikäviä tuntemuksia kehossa – ja toisinpäin. Muista, että keho-mieliyhteys on kahdensuuntainen: keho vaikuttaa mieleen ja mieli vaikuttaa kehoon. Joskus kehon kivun tai jännityksen syynä on tukahdutettu tai tiedostamaton negatiivinen tunne. Hengitysharjoitus voi saada kivun lievenemään ja samalla negatiivisen tunteen hälvenemään.
- Käy miellyttävään asentoon joko makuulle tai istuen rennosti, mutta ryhdikkäästi. Hengitä kaksi-kolme kertaa syvään – sisäänhengitys nenän kautta, pidätä hengitystä hetki ja uloshengitys suun kautta voimakkaasti puhaltaen. Rauhoitu sen jälkeen hengittämään sillä tavalla, joka tuntuu hyvältä ja luontevalta juuri nyt.
- Hengitä hetken ajan tietoisesti. Huomioi hengityksesi ja tunne kuinka ilma kulkee sieraimissa ja nielussa ja kuinka keuhkosi täyttyvät ja tyhjentyvät.
- Huomioi kuinka rintakehäsi nousee ja laskee sisään- ja uloshengityksen tahdissa.
- Huomioi kehosi. Tunnetko kehosi painon alustaa vasten? Tunnetko vaatteet ihoallasi?
- Huomioi kehosi eri kohtia – tunnetko jossain kohden jonkin ikävän tuntemuksen? Tunnetko kiristystä, kolotusta tai jännitystä? Tunnustele tuntemusta.
- Ala nyt hengittää ikävään tuntemukseen. Suuntaa sisäänhengitys siihen kohtaan, jossa tuntuu pahalta. Anna hengityksen kietoutua tuntemukseen ja hengitä sitten uloshengitys pois päin tuntemuksesta.
- Puhalla jokaisella uloshengityksellä negatiivista tuntemusta pois kehostasi. Anna jokaisen hengityksen lievittää ikävää tuntemusta. Tunnetko kuinka negatiivinen tunne lievenee jokaisella hengityskerralla?
- Jatka hengityksen suuntaamista kehosi huonon tuntemuksen kohtaan niin kauan, että ikävä tunne lievenee tai niin kauan kuin hengittäminen tuntuu hyvältä.
- Lopuksi suuntaa huomiosi jälleen siihen kuinka hengitys nostaa ja laskee rintakehääsi. Hengitä tietoisesti. Nauti harjoituksen tuomasta miellyttävästä tunteesta. Lopeta harjoitus omalla tavallasi ja omaan tahtiisi.
Yhdeksäs tassunaskel kissan kanssa
Yhdeksäs tassunaskel lähentää sinua ja kissaasi entisestään kun herkistyt huomaamaan ja huomioimaan kissan tunteet aidosti. Kun tassunaskelten myötä olet oppinut lisää kissastasi ja sinun ja kissasi välisestä suhteesta, ymmärrät kissasi käyttäytymistä entistä paremmin ja osaat kunnioittaa ja arvostaa sen yksilöllisyyttä, älykkyyttä ja tunteita.
Tarkkaile kissaasi eri tilanteissa ja ole avoin tietoisesti ja tiedostamattasi vastaanottamillesi signaaleille, jotka kertovat sinulle kissan mielentilasta, mielenliikkeistä ja tunteista. Kissan läheisyys ja kiireettömän, tietoisen läsnäolon hetket kissan kanssa avaavat sinulle aivan uuden ajatus- ja tunnemaailman. Parhaimmillaan sisäinen elämäsi kehittyy yhä täydemmäksi ja tasapainoisemmaksi.
Purrfulnessataan!
Tämä on viimeinen suoraan kirjaan Purrfulness, kissamainen mindfulness – Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon perustuva blogikirjoitukseni. Kirjoitukset aiheen tiimoilta jatkuvat silti yhä, sillä kissoista ja kissojen ja ihmisten välisestä yhteydestä eivät aiheet lopu.
