Kuudes tassunaskel lempeän tietoisen läsnäolon polulla on näköaistin valtaan antautuminen. Ihmisellä näköaisti on kaikista aisteista erikoistunein ja aistitietojen käsittelykapasiteetistamme noin 80 % keskittyykin näköaistiin. Kissa sen sijaan turvaa tasapuolisemmin eri aisteihinsa. Kissan näköaistissa on tiettyjä ominaisuuksia, jotka tekevät siitä tarkoituksenmukaisen saalistavalle pikkupedolle ja se on osa kissan yhdeksän hengen myytin taustaa. Yhdeksän hengen myyttiä on hieman avattu ja pohdittu tämän kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa.
Lue myös viidennestä tassunaskelesta, tietoisesta kuuntelemisesta ja kuulemisesta.
Näkee kuin kissa pimeässä
Kissa ei näe valoisassa yhtä hyvin kuin ihminen, mutta kissan hämäränäkökyky on erinomainen ja kissa näkee lähes pimeässäkin. Kissan silmien verkkokalvon takana on valoa heijastava kerros, joka parantaa valonottokykyä lisäten silmän herkkyyttä 40 %. Yönäkökykyä parantaa myös se, että kissa näkee lyhytaaltoisen ultraviolettivalon, jota ihmissilmä ei pysty havaitsemaan. Kissan hämäränäkökyky ja tarkka kuulo- ja tuntoaisti tekevät siitä nimenomaan hämäräsaalistukseen erikoistuneen pedon. Kissan silmien valoa heijastava ominaisuus on antanut nimen polkupyörän takaheijastimelle, jota sanotaan kissansilmäksi.
Sen silmissä
Purrfulness, Kissalorusofiaa
loistavat tähdet
ja
auringon lämpö.
Sen silmissä
välähtää salama
ja
ne ovat
mustat kuin yö.
Kissan värinäkö ei ole samanlainen kuin ihmisen. Me näemme runsaasti värejä, mutta kissa näkee vain osan näkemistämme väreistä. Kissaa voi pitää punavihervärisokeana, mutta toisaalta kissa näkee värejä, joita me emme näe. Ultraviolettivalon näkemisen ansiosta kissa näkee kohteet erivärisinä kuin me, jotkin kohteet näkyvät ultraviolettivalossa selvemmin ja kissa näkee esimerkiksi saaliseläinten virtsan.
Kissa havaitsee liikkeen moninverroin herkemmin kuin ihminen
Kissan aivot käsittelevät näköhavaintoa nopeammin kuin ihmisen aivot. Siten kissa näkee erityisen herkästi liikkeen, mikä on hyvä saaliseläimen havaitsemista tukeva ominaisuus.
Valossa kissa ei näe yhtä tarkasti kuin ihminen ja kissa ei pysty tarkentamaan katsettaan aivan lähietäisyydelle. Lähinäön heikkouden korvaavat kissan herkät viikset, jotka voivat esimerkiksi kietoutua tunnustellen saaliseläimen ympärille.
Katso ja näe tietoisesti!
Aina, kun silmäsi ovat auki, näet jotain. Aivoihisi tulee joka hetki valtava määrä näköaistin tuomaa informaatiota. Kun keskität katseesi johonkin kohteeseen, kiistämättä katsot sitä ja näet sen. Mitä eroa siis on katsomisella ja tietoisella katsomisella tai näkemisellä ja tietoisella näkemisellä?
Et suinkaan tiedosta kaikkea valtavaa näköaisti-informaation määrää, se olisi mahdottomuus. Tiedostat ne näkemäsi asiat, jotka tavalla tai toisella ovat olennaisia. Huomiosi kiinnittyy johonkin, tarkennat katsettasi ja tarkastelet kohdetta yleensä samalla pohtien jotain siihen liittyvää asiaa. Se on katsomista ja näkemistä. Entä jos katselet jotain antautuen kokonaan näkemisen kokemukselle, ilman että ajattelet mitään? Se on tietoista katsomista ja tietoista näkemistä.
Tässä on paikallaan muistuttaa, että et todennäköisesti pysty olemaan pitkää aikaa ajattelematta mitään. Se ei tarkoita, ettetkö pystyisi olemaan hetkessä läsnä ja antautumaan vain aistikokemukselle. Se vain tarkoittaa sitä, että aivosi toimivat. Mitä enemmän pinnistelet ollaksesi ajattelematta, sitä enemmän päässäsi jyllää ajatuksia. Älä siis pinnistele. Tyydy siihen, että edes hetkittäin pääsi on tyhjä ajatuksista ja vain ottaa vastaan näköaistimuksia. Kun huomaat, että nythän taas ajattelen, niin älä tartu siihen, siirrä huomiosi takaisin näkemiseen ja näköaistiin, tyhjennä taas hetkeksi mielesi ajatuksista – olet hetkessä läsnä myös kun tiedostat ajattelevasi.
Katso kauas ja lähelle
Anna katseesi lipua etäisyydessä, katsele näkymää niin sanotulla pehmeällä katseella kiinnittämättä katsettasi erityisesti mihinkään. Anna muotojen, värien ja valon tulla tietoisuuteesi ilman, että erittelet mielessäsi näkymää. Anna näkymän vaikuttaa sinuun kokonaisvaltaisesti. Näkymä voi rentouttaa, rauhoittaa, ihastuttaa, kiihdyttää, ärsyttää… ota vastaan sen tuomat tuntemukset pohtimatta ja analysoimatta. Anna näkymän vain vaikuttaa sinuun.
Kiinnitä välillä katseesi johonkin kohteeseen ja tarkastele sen yksityiskohtia. Jatka sen jälkeen pehmeällä katseella silmäilyä.
Voit myös tarkastella lähellä olevien kohteiden yksityiskohtia. Huomioi kaikki pienetkin yksityiskohdat, mutta älä erittele niitä mielessäsi. Pidä huomiosi vain kohteen näkemisessä.
Kuudes tassunaskel kissan kanssa
Kissan kanssa on hyvä harjoittaa tietoista näkemistä – tykkääthän varmasti katsella kaunista kissaasi. Samalla tavoin kuin voit katsella jotain muuta näkymää ajattelematta ja erittelemättä näkemääsi, voit katsella kissaasi. Kukapa väsyisi katselemaan tuota viehkeää olentoa!
Katsele kissaa sen omissa puuhissa. Katsele peseytyvää, leikkivää, syövää, ikkunasta ulos katselevaa, nurmikolla kellivää tai hiipivää kissaa. Näe kissa kokonaisuutena, näe sen liikkeet, anna katseesi kiinnittyä yksityiskohtiin. Näe vain, älä ajattele sitä mitä näet.
Näe kissasi tietoisesti!
Katsele nukkuvaa kissaa. Huomioi kuinka sen kylki kohoilee hengityksen tahdissa, huomioi sen väri ja pehmeyttä uhkuva karvainen kokonaisuus. Anna katseesi levätä kissassa ja anna tuon miellyttävän näyn vaikuttaa mieleesi ja kehoosi. Rakkaan kissan näkeminen saa aikaan mielihyvähormonien ryöpsähdyksen, jonka tunnet mielessäsi ja koko kehossasi.
Tarkastele kissaa lähietäisyydeltä. Huomioi sen jokainen karva erikseen, näe karvojen muoto ja väri. Läheltä tarkasteluun voit yhdistää myös esimerkiksi tuoksun huomioimisen. Upota nenäsi kissan turkkiin ja hengitä sisääsi kissan tuoksua samalla kun näet sen aivan läheltä. Näin olet hetkessä läsnä kahden aistisi kautta.
Kissamainen mindfulness
Tassuttele sinäkin yhdeksän tassunaskelen polkua! Mindfulnessin hyvää tekevät vaikutukset eivät ole uskonasia tai luulottelua, niistä on selvää tieteellistä näyttöä.
Lisää tietoisesta katsomisesta ja näkemisestä, kissamaisesti: Purrfulness, kissamainen mindfulness – Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon.
