Yhdeksäs tassunaskel – tunne tunteesi

Ihminen ei suinkaan ole ainoa laji, jolla on kyky ja oikeus ajatteluun ja tunteisiin.

Yhdeksäs tassunaskel kokoaa yhteen kaiken aiemman tietoisen läsnäolon tassupolulla oppimasi ja kokemasi. Silti tämä viimeinen tassunaskel ei kuljeta sinua tassupolun loppuun, vaan polku mutkittelee ja jatkuu äärettömyyksiin ja antaa sinulle mahdollisuuden tassutella yhä pidemmälle sen kaikilla osa-alueilla. Yhdeksäs tassunaskel kehittää tunne-keho -yhteyttä ja yhdistää tunteet ja kehon harmoniseksi kokonaisuudeksi.

Lue myös miten voit kehittää intuitiotasi ja opit luottamaan siihen. Siitä kertoo Kahdeksas tassunaskel.

Mikä on tunne?

Kysymys, johon ei ehkä olekaan aivan helppo vastata. Tunne on meille kaikille tuttu asia, jonka määritelmää ei usein ole tarpeenkaan pohtia. Tunne on jonkin asian, tilanteen tai tapahtuman psyykkinen kokeminen, mielentila, elämys. Tunteen voidaan sanoa olevan tuntemuksen sävyttämä tietoinen elämys. Tunne ei kuitenkaan välttämättä aina ole tiedostettu ja tiedostamattomat negatiiviset tunteet voivat aiheuttaa niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin ongelmia. Ongelmien ratkaisemisessa tärkeää on tunnistaa ja ymmärtää niin tiedostamattoman kuin tiedostetunkin mielen ja kehon välinen vuorovaikutus.

Onko eläimillä tunteita?

Onko ihmisillä tunteita? Jos sinulla on tunteita ja uskot toisillakin ihmisillä niitä olevan, niin miksi et uskoisi muillakin eläimillä olevan tunteita? Kuitenkin, jos esimerkiksi -50 luvun eläinten käyttäytymistutkijoilta olisi kysytty tämä kysymys, olisi heidän vilpitön, tieteelliseen käsitykseen perustuva vastauksensa ollut: ”Ei !”. Sama kysymys eläinten käyttäytymistä nyt tutkiville saa aivan toisenlaisen vastauksen.

Tyytyväinen kissa
Miksi kuvittelisin ettei kissalla ole tunteita?

Tutkimustulokset avaavat uusia näkökulmia

Eläinten kanssa paljon tekemisissä olevat ihmiset, jotka myös tarkkailevat eläinten käyttäytymistä, huomaavat varmasti eläimissä sellaista käyttäytymistä, joka viittaa siihen, että niillä on tunteita. Ehkä me helposti sorrumme antropomorfismiin eli ihmisenkaltaistamiseen, toisin sanoen tulkitsemme eläinten käyttäytymistä ihmisnäkökumasta. Eläimet eivät varmastikaan käsittele asioita mielessään samalla tavoin kuin ihmiset. Ne eivät analysoi tunteitaan tai tee niistä johtopäätöksiä. Tosin eivät niin tee kaikki ihmisetkään.

Eläinten käyttäytymistä ja kognitiota tutkiva evoluutiobiologi Helena Telkänranta kirjoittaa kirjassaan Eläin ja ihminen – Mikä meitä yhdistää? mm. että eläinten voi uskoa kokevan tunteet aidompina ja puhtaampina kuin me, sillä niiden tunteisiin ei sekoitu tulkintaa ja ne ovat enemmän sidoksissa hetkeen.

Ihmisellä ei ole yksinoikeus tunteisiin

On olemassa hieman erilaisia näkemyksiä siitä mitkä ovat ihmisen perustunteet, mutta usein käytetään luokittelua seitsemään perustunteeseen: pelko, aggressio, suru, ilo (joka koostuu neljästä tunteesta: mielihyvä, leikkisyys, seksuaalinen halu ja hoivatunne). Nämä tunteet on tutkimuksissa pystytty tunnistamaan kaikilta niiltä nisäkkäiltä, joita on tutkittu.

Perustunteiden lisäksi tunteita muodostuu myös niiden yhdistelmistä (esimerkiksi pelko + aggressio muodostaa tunteen, joka saattaa olla raivoa) tai tunteen ja ajattelun yhdistymisestä (esimerkiksi kateus voi syntyä mielihyvän tavoittelun tunteesta ja ajatuksesta, että jollakin toisella on tavoiteltu asia paremmin kuin itsellä). Kun tunteet vielä voidaan tuntea eri vahvuisina, muodostuu jo pelkistä perustunteista varsin laaja skaala tunteita, jotka siis eivät ole ihmisen yksinoikeus.

Jo mainitussa kirjassa Telkänranta kirjoittaa myös mm. seuraavasti: ”…esimerkiksi koira, kissa tai hevonen eivät pysty ajattelemaan toisten ajatuksia sellaisella tavalla, että niiden olisi mahdollista kokea syyllisyydentunnetta, häpeää, mustasukkaisuutta, kostonhalua tai protestimielialaa.

Tunnistan suuren vaaran sortua antropomorfismiin tulkitessani monien eläinten käyttäytymistä tilanteissa, joissa ihminen voisi tuntea mainittuja tunteita, mutta en silti ole täysin valmis allekirjoittamaan tuota käsitystä. Me emme tiedä tarpeeksi eläinten tunnekokemuksista ja -elämästä voidaksemme olla varmoja. En myöskään ymmärrä miksi mainittujen tunteiden tunteminen edellyttää ”toisten ajatusten ajattelemista”, kuten Telkänranta asian esittää.

Mitä yhdeksäs tassunaskel tarkoittaa käytännössä?

Aivan ensimmäinen asia yhdeksännen tassunaskelen ottamisessa on avoin, vastaanottavainen mieli. Omien ja toisten tunteiden huomiointi on yksi tasapainoisen elämän perusteista. Yhdeksäs tassunaskel on mahdollinen vain kun uskot, että ihminen ei ole ainoa älykäs, ajatteleva ja tunteva olento. Ero ihmisten ja muiden eläinten välillä ei ole niin jyrkkä ja yksiselitteinen kuin asia usein mustavalkoisesti esitetään.

Onko tämä kissa tyytyväinen?

Yhdeksäs tassunaskel on herkkyyttä ja empatiaa kaikkea elävää kohtaan ja sitä, että annat muillekin kuin itsellesi tilaa tunteisiin. Kohtele kanssaihmisiäsi ja eläimiä kunnioittavasti, arvostaen. Ymmärrä, että jokaisella on ajatusmaailmansa ja tunne-elämänsä, joka ei ole lainkaan vähäisempi kuin omasi.

Keho-mieli -hengitysharjoitus

Negatiivinen tunne saattaa aiheuttaa ikäviä tuntemuksia kehossa – ja toisinpäin. Muista, että keho-mieliyhteys on kahdensuuntainen: keho vaikuttaa mieleen ja mieli vaikuttaa kehoon. Joskus kehon kivun tai jännityksen syynä on tukahdutettu tai tiedostamaton negatiivinen tunne. Hengitysharjoitus voi saada kivun lievenemään ja samalla negatiivisen tunteen hälvenemään.

  • Käy miellyttävään asentoon joko makuulle tai istuen rennosti, mutta ryhdikkäästi. Hengitä kaksi-kolme kertaa syvään – sisäänhengitys nenän kautta, pidätä hengitystä hetki ja uloshengitys suun kautta voimakkaasti puhaltaen. Rauhoitu sen jälkeen hengittämään sillä tavalla, joka tuntuu hyvältä ja luontevalta juuri nyt.
  • Hengitä hetken ajan tietoisesti. Huomioi hengityksesi ja tunne kuinka ilma kulkee sieraimissa ja nielussa ja kuinka keuhkosi täyttyvät ja tyhjentyvät.
  • Huomioi kuinka rintakehäsi nousee ja laskee sisään- ja uloshengityksen tahdissa.
  • Huomioi kehosi. Tunnetko kehosi painon alustaa vasten? Tunnetko vaatteet ihoallasi?
  • Huomioi kehosi eri kohtia – tunnetko jossain kohden jonkin ikävän tuntemuksen? Tunnetko kiristystä, kolotusta tai jännitystä? Tunnustele tuntemusta.
  • Ala nyt hengittää ikävään tuntemukseen. Suuntaa sisäänhengitys siihen kohtaan, jossa tuntuu pahalta. Anna hengityksen kietoutua tuntemukseen ja hengitä sitten uloshengitys pois päin tuntemuksesta.
  • Puhalla jokaisella uloshengityksellä negatiivista tuntemusta pois kehostasi. Anna jokaisen hengityksen lievittää ikävää tuntemusta. Tunnetko kuinka negatiivinen tunne lievenee jokaisella hengityskerralla?
  • Jatka hengityksen suuntaamista kehosi huonon tuntemuksen kohtaan niin kauan, että ikävä tunne lievenee tai niin kauan kuin hengittäminen tuntuu hyvältä.
  • Lopuksi suuntaa huomiosi jälleen siihen kuinka hengitys nostaa ja laskee rintakehääsi. Hengitä tietoisesti. Nauti harjoituksen tuomasta miellyttävästä tunteesta. Lopeta harjoitus omalla tavallasi ja omaan tahtiisi.

Yhdeksäs tassunaskel kissan kanssa

Yhdeksäs tassunaskel lähentää sinua ja kissaasi entisestään kun herkistyt huomaamaan ja huomioimaan kissan tunteet aidosti. Kun tassunaskelten myötä olet oppinut lisää kissastasi ja sinun ja kissasi välisestä suhteesta, ymmärrät kissasi käyttäytymistä entistä paremmin ja osaat kunnioittaa ja arvostaa sen yksilöllisyyttä, älykkyyttä ja tunteita.

Tarkkaile kissaasi eri tilanteissa ja ole avoin tietoisesti ja tiedostamattasi vastaanottamillesi signaaleille, jotka kertovat sinulle kissan mielentilasta, mielenliikkeistä ja tunteista. Kissan läheisyys ja kiireettömän, tietoisen läsnäolon hetket kissan kanssa avaavat sinulle aivan uuden ajatus- ja tunnemaailman. Parhaimmillaan sisäinen elämäsi kehittyy yhä täydemmäksi ja tasapainoisemmaksi.

Purrfulnessataan!

Tämä on viimeinen suoraan kirjaan Purrfulness, kissamainen mindfulness – Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon perustuva blogikirjoitukseni. Kirjoitukset aiheen tiimoilta jatkuvat silti yhä, sillä kissoista ja kissojen ja ihmisten välisestä yhteydestä eivät aiheet lopu.

Kirja: Purrfulness, kissamainen mindfulness - Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon
Purrfulnessataan!

Kahdeksas tassunaskel – askel tuntemattomaan

Intuitio tuo tiedostamattoman havainnon ja tiedon tietoisuuteen. Sen ansiosta voit aavistaa jotain ennakolta tai reagoit ja toimit oikealla tavalla tietämättä miksi.

Kahdeksas tassuaskel on askel tuntemattomaan. Sen hahmottaminen ja tunnistaminen vaatii mielen avartamista ja luottamista vaikeasti selitettävään ja todennettavaan kuudenteen aistiin. Mutta mikä on kuudes aisti – onko sitä?

Tutustu myös seitsemänteen tassunaskeleeseen, joka käsittelee tuntoaistia osana tietoista läsnäoloa.

Kuudes aisti vai intuitio?

Onko kuudes aisti sama kuin intuitio? Kuudennella aistilla viitataan usein yliaistilliseen havaitsemiseen, yliluonnolliseen ja selittämättömään. Kuudennen aistin voidaan myös sanoa olevan kyky ”aavistaa asioita intuitiivisesti tai vaistonvaraisesti”. Tämän määritelmän mukaan kuudes aisti on ainakin osittain sama kuin intuitio. Intuition puolestaan voidaan määritellä olevan ”kyky saada tietoa tai ymmärtää asioita ilman tietoista päättelyä ”.

Intuitio hyödyntää sellaisia aistihavaintoja, joita tietoinen mielesi ei ole tavoittanut. Intuitio perustuu paljolti myös olemassa olevaan tietämykseen, josta alitajunta ammentaa tietoa ja tuo siitä välähdyksiä tietoiseen mieleen. Intuition tutkija Asta Raami sanoo ettei intuitio ole sama kuin kuudes aisti. Niissä on kuitenkin samoja elementtejä ja intuitiossa on sellaisia puolia, joille ei ole olemassa selitysmallia. Osa ihmisistä tavoittaa ”jotain sellaista, joka ylittää opitun ja koetun”. Tätä intuition puolta Raami kutsuu superintuitioksi.

Kahdeksas tassunaskel on otettu: Intuitio tämän kissan kanssa toimi
Hunnin kanssa intuitioni toimi. Sitä voi kutsua myös eläinkommunikaatioksi.

Kahdeksas tassunaskel kehittää intuitiota ja opettaa luottamaan siihen. Kahdeksannessa tassunaskeleessa on vahvasti läsnä myös usko intuition salattuun, selittämättömään puoleen. Mikään tieto ei poista sitä mahdollisuutta, että kissalla on vahvempi ja laajempi intuitiokyky kuin ihmisellä ja uskon kissan luottavan intuitioon siinä missä muihinkin aisteihinsa.

Pelkkä vaisto ei riitä

Kissan, kuten myös ihmisen, aisteista kuudennen aistin olemassaolo ja merkitys on vähemmän selvä kuin muiden viiden aistin. Ne, jotka eivät usko kissan ylipäätään pystyvän tietoiseen päättelyyn (he ovat väärässä!) voivat tietysti sanoa, että kissa toimii puhtaasti vaiston varassa. Vaisto ei kuitenkaan sanele kaikkea toimintaa, se vain ohjaa tiettyjä perustoimintoja, jotka ovat elämälle ja selviytymiselle välttämättömiä lajityypillisiä käyttäytymis- ja toimintamalleja. Vaistolla tarkoitetaan ”sisäänrakennettuja taipumuksia johonkin eläinlajille ominaiseen ja yleiseen käyttäytymiseen”.

Kissa elää kahdessa eri maailmassa

Vaistot eivät ole antaneet kissalle valmiuksia elää ja menestyä kesykissan nykyisessä elinympäristössä – ihmisen kumppanina, maalla tai kaupungissa, sisäkissana, vapaasti ulkoilevana kissana ja navetta- tai tallikissana. Ihmisen seuralaisena ja samalla edelleen metsästävänä petona (kuten vapaasti ulkoilevat kissat sekä navetta- ja tallikissat) kissa elää kahdessa eri maailmassa. Sisällä kotona ja ihmisen seurassa se on mukavuudenhaluinen pehmoinen, leikkisä lemmikki, tassuterapeutti ja sylikisu, ulkona se on saalistava pikkupeto. Nykymaailmassa kissa kohtaa sellaisia tilanteita, joihin sen alkuperäiset vaistot eivät ole sitä valmistelleet. Niinpä kissan elämä on täynnä tilanteita, joissa sen on totuttava ja sopeuduttava erilaisiin olosuhteisiin, jotka eivät vastaa sen luonnollista elinympäristöä.

Kissan on luotettava myös intuitioon

Elipä kissa minkälaisessa ympäristössä ja minkälaisissa olosuhteissa tahansa, sen on menestyäkseen kyettävä nopeasti tulkitsemaan erilaisia tilanteita ja tekemään tulkinnan perusteella ratkaisuja. Jos kissan käyttäytyminen perustuisi vain vaistotoimintoihin ja ennalta opittuun, sen toiminta olisi rajoittunutta ja se ei pystyisi sopeutumaan erilaisiin ja vaihteleviin olosuhteisiin siten kuin kissat sujuvasti kykenevät. Tarkat aistit keräävät kissalle suuren määrän havaintoja, joita se varmasti tulkitsee intuitiivisesti ilman, että kaikki havainnot ehtivät sen tietoiseen mieleen. Näin se pystyy ennakoimaan tapahtumia ja nopeasti välttämään uhkaavia vaaratilanteita.

Kissan on on pystyttävä reagoimaan nopeasti uusiinkin tilanteisiin

Intuitio on yksi niistä ominaisuuksista, jotka mahdollistavat kissalle sen tavattoman sopeutuvuuden, joustavuuden, elinvoiman ja sitkeyden. Toinen asia on usko siihen enemmän mystiseen kuudenteen aistiin, joka viittaa yliluonnolliseen kokemukseen tai selittämättömään tietämiseen. Eläintieteilijä Desmond Morris on sanonut: ”Monet ihmiset uskovat kissojen pystyvän jonkinlaiseen aistien normaalin kyvyn ylittävään havainnointiin, mutta se ei pidä paikkansa. ” Tätä on kuitenkin vaikea ellei mahdoton tietää ja näyttää toteen. Kaikkea ennalta aavistamista ei pystytä selittämään jo olemassa olevaan tietoon tai havaintoon perustuvaksi.

Intuitio kehittyy purrfulnessaamalla

Mindfulness on tila, jossa olet tietoisesti läsnä ja vastaanotat signaaleja ympäristöstäsi enemmän kuin silloin kun ajatuksesi askartelevat jossain asioissa. Silloin alitajuntasikin saa enemmän informaatiota ja siten enemmän materiaalia intuitiolle.

Anna intuitiolle mahdollisuus!

Kun olet harjoittanut Purrfulnessia ja edennyt sen tassunaskelissa, olet entistä enemmän mindfulnessin kaltaisessa tilassa silloinkin kun et varsinaisesti keskity siihen. Aivosi ovat oppineet käyttämään lyhyitäkin taukoja jatkuvassa tekemisessä ja ajatusten askartelussa saavuttaakseen hetkellisesti mindfulness-tilan. Myös tiedostamatta vastaanottamasi informaatio tulee helpommin tiedostamattomasta mielestä tietoisuuteen intuitioina – oivalluksina, tuntemuksina, ajatuksina. Ole valmis vastaanottamaan alitajuntasi tuomat viestit ja ennen kaikkea ole valmis luottamaan niihin!

Kahdeksas tassunaskel kissan kanssa

Kissan kanssa on helppo ottaa kahdeksas tassunaskel ja kehittää intuitiota. Kissan viestien tulkitseminen perustuu paljolti intuitioon. Kun tunnet kissasi ja sen tavat ja se on sinulle läheinen, tiedät usein jo pienestä eleestä tai katseesta mitä se haluaa sinulle kertoa. Kissan kanssa kommunikointi on paljolti intuitiota, joka syntyy paitsi olemassa olevasta tiedosta, eli siitä, että tunnet kissasi ja sen käyttäytymisen, myös siitä, että kissasta välittyy jotain, mitä et ehkä pysty sanoin kuvaamaan.

Et välttämättä osaa tarkalleen sanoa mistä tiedät kissasi haluavan jotain tai vaikkapa olevan huonovointinen. Joskus sinulle välittyy äkillisenä mielikuvana jotain, mitä et tiedosta havainneesi. Voit esimerkiksi saada äkillisesti ajatuksen, että kissa on sairas. Et pysty perustelemaan ajatustasi kissan käytöksellä, vaan ajatus on tullut intuitiona jostain mitä et ole tietoisesti havainnut.

Ole avoin intuitiolle!

Kun olet kissan lähellä, pidä mielesi avoinna äläkä torju äkillisiä mieleesi tulevia ajatuksia kissasta. Ne voivat hyvinkin ansaita tietoisen huomion.

Minulle erittäin läheinen ja rakas kissani, Hunni, oli sylissäni ja silittelin sitä. Kun se halusi pois, nostin sen lattialle. Silloin mieleeni välähti ajatus: ”Hunnilla on kasvain”. Tarkkailin kissaa hetken ja tulin siihen tulokseen, että ajatus oli aivan outo, sillä Hunni ei osoittanut minkäänlaisia kivun merkkejä enkä huomannut siinä muutakaan poikkeavaa. Muutama kuukausi myöhemmin Hunni jouduttiin päästämään sateenkaarisillalle haimakasvaimen takia. En luottanut intuitioon, joka oli oikeassa.

Tassunaskelet

Kahdeksas tassunaskel on yksi yhdeksästä – löydä ne kaikki ja paljon muuta kissoista ja kissuudesta, Purrfulnessista ja mindfulnessista kirjasta Purrfulness, kissamainen mindfulness – Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon.

Purrulness-kirja ja Lucas-kissa

Seitemäs tassunaskel – tunnustele ja tunne tietoisesti

Ilman tuntoaistia emme tietäisi missä asennossa kehomme on ja miten sen eri osat liikkuvat. Kehontuntemusten tietoinen aistiminen kehittää keho-mieliyhteyttä.

Ota seitsemäs tassunaskel tietoisesti tunnustellen ja tietoisesti liikkuen. Tietoinen liikkuminen on erinomainen ankkuri hetkeen ja se kehittää keho-mieliyhteyttä, joka on tärkeä ehjän ja tasapainoisen kokonaisuuden ylläpitäjä.

Keho ja mieli toimivat molemminpuolisessa vuorovaikutuksessa ja kehon tuntemukset ovat tärkeä osa ehjää, tuntevaa ja kokevaa mieltä. Meillä ihmisillä on taipumus ajatella ja kokea keho ja mieli erillisinä ihmisyytemme osina.

Keholla ja mielellä on kaksisuuntainen keskusteluyhteys

Kehon ja mielen yhteydessä emme harjoittelemallakaan yllä samalle tasolle kuin kissa, jonka keho ja mieli ovat luontevasti ja luonnollisesti yhtä. Kissalla on erinomainen kehoaisti ja esimerkiksi sen kehontuntoon perustuva tasapainoaisti on suorastaan ilmiömäinen. Se mahdollistaa kissan notkean ja varman liikkumisen vaikeissakin paikoissa. Kissat hipsuttelevat näennäisen huolettomasti kapeilla aidoilla, kiipeilevät puissa ja ilmestyvät katoille mitä mutkikkaimpia reittejä pitkin.

Kissa tasapainoilee taitavasti auton sivupeilin päällä
Kissa on oikea tasapainotaituri

Lue myös mitä Kuudes tassunaskel kertoo tietoisesta katsomisesta ja näkemisetä osana lempeää ja luonnollista tietoista läsnäoloa.

Silittämisen nautinto

Sisäinen tuntoaistisi välittää kaiken aikaa tietoa kehosi tilasta, asennosta ja liikkeistä. Ulkoinen tuntoaisti sijaitsee iholla ja se puolestaan välittää signaaleja aktiivisesta ja passiivisesta koskettamisesta, eli siitä, kun sinä kosketat jotakin ja siitä, kun jokin koskettaa sinua. Koskettaminen on tärkeä osa ihmisten välistä kanssakäymistä ja myös sinun ja kissasi välistä kanssakäymistä.

Oikeanlainen koskettaminen vaikuttaa rauhoittavasti ja antaa turvallisuuden ja mielihyvän tunteita. Silittäminen ja silitettävänä oleminen aktivoi aivoissa tunnekokemuksia säätelevää aivojen osaa, aivosaarta.

Silittäminen muistuttaa esimerkiksi kissan harjoittamaa turkin nuolemista ja suurin osa kissoista nauttiikin silittelystä. Jotkut kissat puolestaan eivät voi sietää silittämistä ja palkitsevat hyvää tarkoittavan silittävän käden napakalla piikkivitosella.

Silittämistä karttavat kissatkin yleensä nauttivat jonkinlaisesta kosketuksesta – rapsuttelusta oikeista paikoista, puskemisesta tai vaikka painautumisesta tiiviisti ihmisen kehoa vasten.

Kissan tuntoaisti

Kissalla on herkkä tuntoaisti ja sen herkkyys vaihtelee kehon eri osissa. Erityisen tuntoherkkiä ovat tassut ja kissa onkin varsin näppärä käyttämään tassujaan monenlaisessa tekemisessä. Tassut aistivat maaperän värähdyksiä jopa suorastaan yliluonnollisen herkästi. Joskus kissan tassujen tuntoaisti voikin selittää tilanteita, joissa kissa näyttäisi tietävän jotain yliluonnollisen aistin avulla. Kissan polkuanturat aistivat maasta jopa hiiren liikkumisen aiheuttamia pikkuruisia värähtelyitä siinä missä myös alkavan maanjäristyksen tai tulivuorenpurkauksenkin.

Kissan tassunaskel on tunteva. Kuvassa kissan herkkä tassu.
Kissan tassut ovat erittäin herkät

Kissan viiksiä on myös katin ”konteissa”

Kissan tuntoaistissa keskeisiä ovat myös nenä ja viikset. Herkkä nenä aistii lämpötilaerot asteen tarkkuudella ja viikset ovat tärkeitä tuntokarvoja. Viikset kompensoivat kissan epäterävää lähinäköä ja ne kertovat esimerkiksi ahtaan tilan koon, havaitsevat pilkkopimeässäkin esteet ja paikanavat saaliin tarkan sijainnin sekä luotaavat sen koon.

Useimmilla kissoilla on viiksimäisiä tuntokarvoja lisäksi jaloissaan, etujalkojen nilkoissa. Nämä tuntokarvat tunnustelevat kissan kulkureittiä. Tuntokarvoja on myös kissan kehossa siellä täällä. Voidaan sanoa, että kissan monipuoliset tuntokarvat auttavat sitä ”näkemään” pimeässä.

Seitsemäs tassunaskel on tunnusteleva ja tunteva

Seitsemäs tassunaskel herkistää tuntoaistia ja kehittää mielen ja kehon välistä yhteyttä. Voit herkistää tuntoaistiasi harjoittamalla sitä tietoisesti. Kuten yleensäkin purrfulness-harjoituksissa, niin myös tuntoaistia stimuloivissa harjoituksissa sinun kannattaa aloittaa harjoitus hengittämällä hetken ajan tietoisesti. Sillä tavalla aivosi virittyvät tietoiseen läsnäoloon ja tietoiseen aistimiseen.

Voit käyttää tunnustelumeditaatiossa mitä tahansa kehosi osaa: sormia, varpaita, nenää, huulia – parasta on käyttää kosketusaistille herkkiä kehosi osia. Tunnustele erilaisia pintoja: karkeita, pehmeitä, kylmiä, lämpimiä – kaikkea mitä läheltäsi löytyy. Erityisen antoisaa tunnusteleminen on luonnossa, jossa koskettelun kohteita on loputtomasti. Voit tunnustella puiden runkoja, lehtiä, sammalta, heiniä, varpuja, kiviä, vettä… Anna aivojesi keskittyä ainoastaan tuntoaistin tuoman informaation vastaanottamiseen, älä mieti ja analysoi tuntemuksiasi.

Älä unohda kehontuntemusten tietoista tunnustelua. Voit varastaa itsellesi pienen hetken hyväätekevää tietoista läsnäoloa esimerikiksi istuessasi bussissa tai hammaslääkärin odotushuoneessa, jossa pieni meditaatiohetki tekee hyvää erityisesti jos jännität hammaslääkärikäyntiä.

Hengitä muutama kerta tietoisesti, aisti hengityksen aikaansaamat tuntemukset kehossasi ja siirrä sitten aistiminen siihen miltä kehosi eri osissa tuntuu. Miltä tuntuu penkki takapuolesi ja reisiesi alla, miltä selkänoja selkääsi vasten ja lattia jalkojasi vasten. Hengitä rauhallisesti ja anna aistimusten vallata koko mielesi. Olet tuntoaistisi tietoisen huomioimisen kautta läsnä hetkessä ja aivosi saavat terveellisen ja hyvää tekevän lepohetken.

Liikemeditaatio

Paitsi aina liikkuessasi ja tehdessäsi jotain, voit harjoittaa tietoista kehontuntemusta myös liikemeditaation eli tietoisen läsnäolon joogan avulla. Kissamainen tietoisen läsnäolon jooga ei haasta sinua venymään ja taipumaan hankaliin asentoihin, vaan se opastaa sinut tunnustelemaan liikettä ja kehontuntemuksia lempeästi, omaa kehoasi kunnellen ja kunniottaen.

Ohjeet kissamaisen tietoisen läsnäolon joogaan löydät kirjasta Purrfulness, kissamainen mindfulness – Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon. Itse olen ottanut kissamaisen tietoisen läsnäolon joogan päivittäiseksi harjoitukseksi. Teen sen kaksi – kolme kertaa perätysten, sen jälkeen suon itselleni hetken keskittymistä vain nauttimaan joogan tuomasta hyvästä, seesteisestä olosta.

Seitsemäs tassunaskel kissan kanssa

Koskettamisella on tärkeä merkitys sinun ja kissasi välisessä vuorovaikutuksessa. Koskettelette toisianne lukuisissa eri tilanteissa ja monin eri tavoin. Pienikin hetki tietoista läsnäoloa tekee sinulle hyvää ja niitä pieniä tartu hetkeen -purrfulnesstuokioita voit viettää aina kun koskettelet kissaasi.

Kun silität kissaa, voit keskittää huomiosi siihen, miltä koskettaminen tuntuu. Tunne jokainen kätesi aistimus, jonka kissan pehmeä karva tarjoaa. Tunnustele kissan korvia, tassuja, häntää, viiksiä.

Kirja Purrfulness, kissamainen mindfulness - Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon

Purrfulness, kissamainen mindfulness – Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon antaa sinulle paljon vinkkejä siitä kuinka voit harjoittaa tietoista läsäoloa tunnustelemalla ja tuntemalla ja kuinka voit hyödyntää kissan kanssa tarjoutuvia tartu hetkeen -tilanteita tuntemalla tietoisesti.

Wordpress Social Share Plugin powered by Ultimatelysocial