Kissakertomuksia

Kolmas tassunaskel vie tuoksujen tielle

Kissa elää tuoksujen maailmassa, josta me saamme vain kalpean aavistuksen. Voimme kuitenkin nauttia hajuaistimme tuomasta informaatiosta ja vastaanottaa tuoksujen monimuotoisen maailman tietoisesti.

Kolmas tassunaskel tietoisen läsnäolon kehittämisen polulla on tietoinen antautuminen tuoksuelämyksille ja tuoksujen vaikutukselle. Tietoinen haistaminen avaa meille uudenlaisia kokemuksia ja tuntemuksia ja sitä on helppo toteuttaa lyhyinä ”tartu hetkeen” -harjoituksina missä ja milloin vain. Tuoksujen tietoinen huomioiminen on yksi niistä asioista, joissa voimme ottaa oppia kissoista.

Ihmisen hajuaisti aikojen saatossa heikentynyt ja se on edelleen heikkenemässä, koska emme nyky-yhteiskunnassa elä niin vahvasti aistiemme varassa kuin ihmiskunta on aiemmin elänyt. Ihmisen on uskottu haistavan noin 10 000 – 40 000 eri hajua, mutta viimeisimmät tutkimukset viittaavat siihen, että, hajuaistimme erottaa jopa käsittämättömät biljoona hajua – voitteko kuvitella?

Kolmas tassunaskel tietoiseen läsnäoloon on hajuaisti. Tässä kissan kasvot.

Kissan aistit ovat vailla vertaa ja yksi kissan upeista aisteista on hajuaisti. Kissan hajuaisti on niin herkkä ja tärkeä, että voimme sanoa kissan elävän tuoksujen maailmassa. Maailmassa, jota oma vajavainen hajuaistimme ei tavoita. Hajuaistiemme eroista huolimatta meillä on tuoksujen suhteen enemmän yhteistä kissojen kanssa kuin ehkä olemme tulleet ajatelleeksi. Kuten kissat tunnistavat toisensa jokaisen ainutlaatuisesta ominaishajusta, myös me ihmiset reagoimme toisten ihmisten ominaishajuun alitajuisesti.

Tietoinen haistaminen kannattaa

Haistelu – ainakaan näkyvästi ja kuuluvasti – ei kuulu ihmisten väliseen kanssakäymiseen paitsi aivan intiimillä tasolla. Aika varmasti saat osaksesi kummeksuvia, huvittuneita ja paheksuviakin katseita jos huomiota herättävästi nuuhkit eri kohteita julkisilla paikoilla. Ei myöskään taida kuulua hyviin tapoihin osoittaa haistavansa ihmisjoukossa häivähtävää pieruntussahdusta. Sen sijaan jos nuuhkit kukkasia tai raitista meri-ilmaa, nuuhkiminen hyväksytään ja ymmärretään ja se on omiaan jopa luomaan sinusta myönteistä mielikuvaa. Osoittaahan sen sinun olevan vastaanottavainen kauneuteen, luontoon, raikkauteen ja terveellisyyteen yhdistetyille asioille.

Nuuhkiminen ja niin hyvien tuoksujen kuin pahojen hajujenkin tietoinen aistiminen on kuitenkin suositeltavaa, sillä tietoisesti harjoitetun haistelun on todettu herkistävän hajuaistia. Herkempi hajuaisti tarjoaa entistä enemmän elämyksiä.

Tietoinen haistaminen kannattaa!

Jo vuosituhansia on tiedetty tuoksujen vaikuttavan ihmisen mielentilaan, käytökseen ja terveyteen ja hajujen vaikutuksen tutkimus onkin viime aikoina herättänyt lisääntyvää kiinnostusta. Hajuaistimus tapahtuu aivojen hajukeskuksessa, joka on yhteydessä aivojen tunteita ja muistoja käsittelevään osaan ja tuoksut ovat erittäin voimakkaita tunteiden ja muistojen herättäjiä.

Ota kolmas tassunaskel tietoisen haistamisen harjoituksin

Tietoista haistamista voi harjoittaa huomaamatta milloin ja missä vain. Jokaiselle meistä kullakin tuoksulla on oma merkityksensä ja jokainen kokee tuoksut omalla tavallaan. Suurimmalle osalle luonnon tuoksut ovat mieluisia ja luonnossa on lukematon määrä tuoksuja, jotka vaikuttavat terveyteen ja mielialaan. Tuoksujen vaikutus ei suoraan riipu tietoisesta haistamisesta, mutta keskittyminen tuoksujen huomioimiseen tarjoaa sinulle hetken tietoista läsnäoloa. Tuoksujen huomioiminen toimii ankkurina hetkeen ja aivosi saavat tärkeän tauon ajattelemisesta.

Haistele tietoisesti

Tunne kissan tuoksu

Jos sinulla on kissa, olet varmaan joskus nuuhkinut sen turkkia. Jokainen kissa tuoksuu erilaiselle. Terveen ja puhtaan kissan tuoksu on miellyttävä. Upota kasvosi pehmoiseen turkkiin ja anna kissan tuoksun rauhoittaa ja lohduttaa, antaa voimaa ja virkistää.

Haistele kissaa
Uppoudu kissan tuoksuun

Purrfulness on kissamaista mindfulnessia tai mindfulnessia kissan kanssa

Vanha sanonta kissan yhdeksästä hengestä pohjautuu kissan erinomaiseen selviytymis- ja paranemiskykyyn. Sen taustalla ovat kissan ilmiömäiset ominaisuudet, jotka tekevät siitä todellisen selviytymisen mestarin. Kirjassa Purrfulness, kissamainen mindfulness – Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon kerrotaan kissan aisteista ja niistä ominaisuuksista, jotka ovat yhdeksän hengen myytin taustalla. Kirjan yhdeksän tassunaskelta perustuvat niihin kissamaisiin ominaisuuksiin, joiden ansiosta käsitys kissan yhdeksästä hengestä on syntynyt.

Purrfulness, kissan kanssa tai ilman kissaa

Kirjassa on lukuisia erilaisia tietoisen haistamisen harjoituksia kissan kanssa ja ilman kissaa. Osa harjoituksista vaatii suunnitellun ajan ja paikan, mutta suurimman osan voi tehdä spontaanisti aina kun aivot kaipaavat taukoa.

Lyhytkin hetki tietoista läsnäoloa tekee sinulle hyvää

Toinen tassunaskel kehittää keho-mieli -yhteyttä

Olemme osin vieraantuneet kehon ja mielen luonnollisesta yhteydestä. Kissoilta voimme oppia parempaa keho-mieliyhteyttä.

Toinen tassunaskel tietoisen läsnäolon polulla, jota pitkin voi tassutella parempaan elämänhallintaan ja tasapainoon, on kehontuntemus.

Me ihmiset olemme osin vieraantuneet kehon luonnollisuudesta emmekä aina osaa tunnistaa ja tulkita kehomme viestejä. Purrfulness, kissamainen mindfulness – Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon tarkastelee kehontuntemusta osana tietoisen läsnäolon kokonaisuutta.

Kissat tunnistavat ja huomioivat kehontuntemuksensa ja pitävät kehoa ja sen toimintoja luonnollisina.

Kaikille meille sanonta ”kissalla on yhdeksän henkeä” on varmaankin tuttu. Mistä tämä laajalti tunnettu myytti kissan yhdeksästä hengestä on syntynyt? Muun muassa sitä pohditaan kirjassa. Kirjan yhdeksän tassunaskelta perustuvat niihin kissamaisiin ominaisuuksiin, joiden ansiosta käsitys kissan yhdeksästä hengestä on syntynyt.

Lue myös Ensimmäinen tassunaskel , joka kertoo hengityksestä.

Mitä kissa opettaa meille kehontuntemuksesta?

Kissa ei arvostele omaa eikä toisten kissojen kehoa. Sille keho on luonnollinen asia ja se suhtautuu siihen osana itseään tullen toimeen myös kehonsa puutteiden kanssa. Kissalla on erinomainen kehoaisti ja esimerkiksi sen kehotuntoon perustuva tasapainoaisti on suorastaan ilmiömäinen.

Kun kissa tuntee voivansa huonosti tai sillä on kipuja, se toimii tilanteesta ja tuntemuksesta riippuen eri tavoin, joskus tavoilla, jotka vaikuttavat meistä tarkoituksettomilta, mutta sitä ne eivät ole. Kissa reagoi kipuun tai fyysiseen huonoon oloonsa luonnostaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja pyrkii vaikuttamaan siihen. Kissa voi vetäytyä omiin oloihinsa potemaan ja hoitaa itseään parantavalla kehräyksellä. Kissan kehräyksellä on parantava vaikutus ihmiseenkin. Lukematon määrä kissaihmisiä on myös valmiita vannomaan, että kissa hakeutuu tarkoituksella hoitamaan sairasta ihmistä läheisyydellään, lämmöllään ja kehräyksellään. Kissa on parantajavelho omasta tahdostaan.

Kun kissa asettui asumaan muinaisiin kyliin,
ja käpertyi nukkumaan ihmisten syliin
huomattiin kissa taitavaksi
maagiseksi parantajaksi
sen lämpö ja kehräys virkisti mielen,
toi helpotuksen nivelen kolotukseen
ja paransi raajan murtuneen.

Toinen tassunaskel on tällä kissallakin mielessään
Kissat ovat oikeita parantajavelhoja

Kissalta voimme ottaa oppia siinä, että kehontuntemukset tulee aistia sellaisinaan ja ottaa huomioon sillä hetkellä kun ne ilmenevät. Niihin tulee reagoida, mutta ne eivät saa hallita ajatuksiasi.

Keho vaikuttaa mieleen

Mieli ja keho ovat tiiviissä molemminsuuntaisessa vuorovaikutuksessa: keho vaikuttaa mieleen ja mieli vaikuttaa kehoon. Mielen pahoinvointi ja kehon pahoinvointi voivat siten kehittyä melkoiseksi itseään ruokkivaksi ja alati pahenevaksi kierteeksi. Sen vuoksi on hyvä oppia tunnistamaan kehon ja mielen välinen yhteys ja pyrkiä katkaisemaan kierre ennen kuin se voimistuu hallitsemattomaksi.

Katkaise kierre!

Jatkuva fyysisestä ongelmasta johtuva kipu vaikuttaa mielialaan ja mielentilaan ja vähitellen koko elämisen laatuun. Kipua ei aina pystytä poistamaan kokonaan tai lainkaan, mutta mielellä voit vaikuttaa siihen, miten koet kivun ja voit oppia kokemaan sen siedettävänä. Sinulla ei ole kehräämisen lahjaa, mutta kissan läheisyydessä voit saada apua sen kehräyksestä tai voit tehdä kehontuntemusharjoitteen rennon kissamaisella asenteella. Purrfulness eli mindfulness kissan kanssa tai kissamainen mindfulness, voi tarjota sinulle helpotusta kipuun ja samalla parantaa mielialaasi ja elämisen laatua esimerkiksi kipua lieventävän kehontuntemusharjoitteen tai parantava kissanlämpö -harjoitteen avulla.

Mieli vaikuttaa kehoon

Mielen pahoinvointi vaikuttaa kehoon ja voi heijastua siihen kipuna tai muutoin ikävänä kehontuntemuksena. Jatkuva ikävä kehontuntemus ilman selittävää fyysistä syytä on usein kehon tapa kertoa siitä, että mieli ei voi hyvin. Huoli, murhe tai ahdistus saa kehon voimaan huonosti: suru puristaa rintaa, stressi kivistää päätä, ahdistus jäytää mahaa ja niin edelleen.

Kolottaa sieltä ja kiristää täältä – se huomataan ja siitä puhutaan, mutta entä jos kolotus tai kiristys kertookin muusta kuin fyysisestä vaivasta? Moni uhkaava uupumus tai mielenterveyden horjuminen olisi tunnistettavissa varhaisessa vaiheessa, jos huomioisimme kehomme tietoisesti. Vaikka pahoinvointi ei ennakoisi varsinaista sairastumista, niin jatkuva huoli tai stressi heikentää elämisen laatua. Kannattako sitä sietää, jos voisi elää tyytyväisempänä tasapainoisempaa elämää?

Kuuntele kehoasi!

Keho voi kertoa mielen pahoinvoinnista, jos annat sen kertomalle tiedolle mahdollisuuden tulla tietoisuuteesi. Kun huomioit kehontuntemukset ja tunnistat sen viestit, voit reagoida niihin ja katkaista pahan kierteen. Purrfulness-kehontuntemusharjoitteet auttavat sinua havainnoimaan kehoasi ja ottamaan vastaan sen viestit.

Toinen tassunaskel kissan kanssa

Kun kissa on sylissäsi, makaa päälläsi tai se on muuten tiiviisti vieressäsi, voit tehdä kehontuntemusharjoitusta keskittymällä huomioimaan miltä kissan keho tuntuu itseäsi vasten. Aloita hengittämällä pari kertaa syvään: sisäänhengitys nenän kautta ja voimakas uloshengitys suun kautta. Jatka sitten hengittämistä normaalisti ja pidä huomio vähän aikaa hengityksessä. Siirrä sitten huomio kehoosi, käy läpi kehon eri osat huomioiden ne jokainen vuorollaan. Sen jälkeen siirry huomioimaan kissan tuntu kehoasi vasten.

Kissa makaa sylissä
Tunne kissa itseäsi vasten

Parantava kissanlämpö -harjoitteella voit saada helpotusta kehon kipuihin ja ikäviin tuntemuksiin antamalla kissan kehon lämmön siirtyä kehoosi ja hakeutua sen kipeään paikkaan. Parantava kissanlämpö -harjoitteen voit aloittaa parilla syvällä hengityksellä: sisäänhengitys nenän kautta ja voimakas uloshengitys suun kautta puhaltaen. Sen jälkeen hengitä rauhallisesti ja luonnollisesti ja huomioi hetken aikaa hengitystäsi. Siirrä sitten huomio kehoosi ja sen kipukohtaan. Tunnustele kipua ja sen luonnetta. Anna sitten kissan kehon lämmön tunkeutua itseesi ja hakeutua kipukohtaan. Kissan kehon parantava lämpö hautoo kipuasi pois.

Purrfulness-kirja

Kirjassa on yksityiskohtaisia vaiheittaisia ohjeita erilaisiin kehontuntemusharjoitteisiin yksin ja kissan kanssa.

Ensimmäinen tassunaskel yhdeksän tassunaskelen polulla

Kissat ovat selviytyjiä ja taistelijoita. Ne ovat tunnettuja sitkeydestään ja kukapa ei tuntisi kissan yhdeksän hengen -myyttiä.

Kaikille meille sanonta ”kissalla on yhdeksän henkeä” on varmaankin tuttu. Mistä tämä laajalti tunnettu myytti kissan yhdeksästä hengestä on syntynyt? Muun muassa sitä pohditaan kirjassa Purrfulness, kissamainen mindfulness – Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon. Kirjan yhdeksän tassunaskelta perustuvat niihin kissamaisiin ominaisuuksiin, joiden ansiosta käsitys kissan yhdeksästä hengestä on syntynyt.

Kissan sitkeys on myytin taustalla

Kissat ovat tunnettuja sitkeydestään ja sinnikkyydestään ja se onkin synnyttänyt vanhan ja laajasti tunnetun myytin kissan yhdeksästä hengestä.

Kissalla on todellakin erinomainen setti upeita kissamaisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä sinnikkään selviytyjän, todellisen elämäntaistelijan. Kissa on vuosimiljoonien saatossa kehittynyt pieneksi, sitkeäksi pedoksi, joka selviytyy vaikeissakin oloissa ja sen paranemiskyky on myös vailla vertaa nisäkkäiden keskuudessa. Kissa ei sentään kasvata itselleen uutta raajaa menettämänsä tilalle, kuten jotkin liskot ja ns. alemmat eläimet tekevät, mutta kissan kyky parantua esimerkiksi luunmurtumista on suorastaan hämmästyttävä. Selitys siihen löytyy kehräyksestä.

Vaikka kissa onkin taistelija ja selviytyjä, se ei suinkaan tarkoita sitä, että olisi hyväksyttävää hylätä kissa ja jättää se selviytymään omillaan. Kissan itsensäparantamis- ja itseparantumiskyky ei myöskään oikeuta jättämään loukkaantunutta tai sairasta kissaa vaille asianmukaista hoitoa. Valitettavasti nämä erittäin ikävät ja tuomittavat, moraalin ja eläinsuojelulainkin vastaiset teot ovat osittain seurausta juuri kissan erinomaisesta selviytymiskyvystä. Se on harhauttanut ihmisiä jopa pitämään näitä tekojaan hyväksyttyinä.

Ihaillaan ja arvostetaan, kunnioitetaan ja rakastetaan noita upeita eläimiä, jotka voivat opettaa meille paljon siitä, kuinka voimme elää tasapainoisesti vailla stressiä ja löytää elämästä hyviä asioita joka hetki! Pidetään hyvää huolta noista verrattomista tassuterapeuteistamme ja parantajavelhoistamme!

Kissa sängyllä
Pidetään huolta ja rakastetaan

Ensimmäinen tassunaskel – hengitys

Ensimmäinen tassunaskel tietoisen läsnäolon ja oman itsen sisäisen kehittymisen polulla on hengitys. Hengittäminen on itsestään selvyys, mutta ei ole samantekevää kuinka hengität. Hengityksellä on suora yhteys mieleesi ja kehoosi. Hengityksellä pystyt sekä rentouttamaan ja rauhoittamaan, että aktivoimaan ja kiihdyttämään mielesi ja kehosi. Luonnollinen hengitys on sitä, että hengität tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisesti. Niin kissatkin tekevät.

Hengityksen huomioiminen on meditaation peruselementti ja siihen kiteytyy tietoisen läsnäolon perusajatus: kun huomiosi on tässä hetkessä, et stressaa itseäsi murehtimalla jotakin aiemmin tapahtunutta tai tulevaa tapahtumaa.

Hengitys on ankkuri hetkeen: kun huomiosi on hengityksessä, se on tässä hetkessä, sillä hengitys tapahtuu juuri nyt.

Hengitä tietoisesti, ole hetkessä läsnä. Tunne, että tämä hetki on hyvä!

Tietoinen hengittäminen on sitä, että keskityt huomioimaan hengityksesi. Hengityksessä voi huomioida montaa eri asiaa erikseen ja yhtäaikaa. Huomioi miten ilma kulkee sieraimissasi sisään ja ulos, miltä ilmavirta sieraimissa tuntuu. Huomioi kuinka ilma kulkee nielussasi henkitorveen – sisään ja ulos. Huomioi kuinka ilma kulkee keuhkoputkissasi ja kuinka keuhkosi täyttyvät ja tyhjenevät ilmasta. Huomioi kuinka rintakehäsi laajenee ja supistuu hengityksen tahdissa. Huomioi kuinka palleasi liikkuu hengityksen tahdissa. Kuuletko hengityksesi äänen?

Ensimmäinen tassunaskel – aloita pienestä!

Aivoterveyden tutkimus on kehittynyt viime vuosina nopeasti ja aivotutkijoiden sanoma on yksiselitteinen: aivot tarvitsevat taukoja. Kiireisen työpäivän lomassa voit antaa aivoillesi tauon hengittämällä muutaman kerran tietoisesti. Odotatko joskus kopioita tai tulosteita koneen vieressä? Odotatko joskus kahviautomaatilla kupin täyttymistä? Käytä odotusaika hyväksesi hengittämällä tietoisesti muutaman hengenvedon verran.

Hengitä tietoisesti muutaman hengenvedon verran!

Jos et ole aiemmin harjoittanut mindfulnessia, sinun voi olla vaikea keskittyä hengitykseen kauempaa kuin parin hengenvedon ajan. Se riittää! Älä vaadi itseltäsi liikaa. Jo muutama tietoinen hengitys pysäyttää ajatuksesi ja vähentää stressiä. Aivosi keskeyttävät puurtamisen hetkeksi ja saavat kaipaamansa tauon. Aivot eivät ole kehittyneet työskentelemään tauotta paineen alaisena. Ne tarvitsevat lepotaukonsa, jotta pystyisivät taas työskentelemään tehokkaasti.

Ärsyttääkö sinua seistä kaupassa kassajonossa? Sen sijaan, että keskittyisit manaamaan jonottamista ja ruokkimaan ärsytystä, voit käyttää hyväksesi tilaisuuden lepuuttaa aivojasi ja piristyä tai rauhoittua sen mukaan mikä sinulle sillä hetkellä on tarpeen hengittämällä tietoisesti. Sinun ei tarvitse sulkea silmiäsi tai tehdä mitään muutakaan, mikä voisi kiinnittää kanssakärsijöidesi huomion sinuun. Seisot vain tanakasti maahan ankkuroituneena ja hengität normaalisti, mutta teet sen tietoisesti hengitykseesi keskittyen.

Kun haluat hengittää tietoisesti hieman pidempään kuin muutaman hengenvedon verran, huomaat kuinka vaikeaa on pitää huomio hengityksessä. Muista, että kun huomaat, että et keskitykään hengitykseen, vaan ajatteletkin jotain muuta, se ei tarkoita että olisit epäonnistunut. Se vain kertoo siitä, että aivosi toimivat normaalilla tavalla. Niin ne nimittäin toimivat: tuovat sinulle ajatuksia pyytämättä silloinkin, kun et niitä haluaisi. Silloin sinä vain toteat: aha, ajattelen – ja siirrät huomion takaisin hengitykseen. Ja olet onnistunut: olet huomannut ajattelevasi ja palauttanut huomion takaisin hengitykseen. Hetkeksi. Onneksi olkoon!

Hengitä kissan kanssa

Ensimmäinen tassunaskel kissan kanssa. Miten otat kissan mukaan tietoiseen hengittämiseen?

Tietoisessa läsnäolossa olennaista on se, että huomiosi on jossain, mikä tapahtuu juuri nyt. Huomiosi voi olla myös kissan hengityksessä. Kun kissa on lähelläsi, voit keskittää huomiosi siihen kuinka se hengittää. Huomioi hengityksen rytmi, huomioi kuinka kissan pieni keho liikkuu hengityksen tahdissa. Kuuletko kuinka ilma kulkee sen kurkussa ja sieraimissa? Kehräys on myös osa hengitystä, kuuntele kehräystä osana hengityksen tarkkailua.

Ensimmäinen tassunaskel - kissa sylissä tarjoaa mahdollisuuden kissan hengityksen huomioimiseen.

Siirrä välillä huomio omaan hengitykseesi – ja taas takaisin kissan hengitykseen. Hengitelkää yhdessä.

Purrfulness - kissamainen mindfulness -kirjan kansi
Kirja kissamaisesta tietoisesta läsnäolosta
Wordpress Social Share Plugin powered by Ultimatelysocial